Peruspalikat kuntoon

Otson uusi toimitusjohtaja Jyrki Pihlava näkee metsäteissä ja suometsissä yhä eväät kannattavaan liiketoimintaan.

Otson toimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Jyrki Pihlava on myös yhtiön osaomistaja Helmet Capitalin verkostoon kuuluvien pääomasijoittajien lisäksi.

Maaliskuussa Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Jyrki Pihlava uskoo Otson astelevan oikealla tiellä, vaikka alkumatka on ollut kuoppainen.

”Panostamme taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen, henkilöstön osaamiseen sekä strategisten kumppanuuksien kehittämiseen”, linjaa varatoimitusjohtajan paikalta toimitusjohtajaksi siirtynyt Pihlava.

Pihlava tuli Otsoon talousjohtajaksi Moventakselta vuonna 2016, kun Otson irrottamista Metsäkeskuksesta valmisteltiin lainsäädännöllisistä syistä.

”Minulla on myös henkilöhallinnollinen tausta sekä kokemusta muutosjohtamisesta. Nyt toimitusjohtajana olen koko ajan sorvin ääressä.”

Pihlavan talousosaamiselle on käyttöä, sillä Otson helmikuussa päättyneen tilikauden tulos tulee olemaan tappiollinen ja yhtiön omavaraisuusaste on alhainen.

”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenamme on noin kolmen miljoonan euron tulos 50 miljoonan euron liikevaihdolla.”

”Tilauskanta hyvä”

Otson ydintoimintaan kuuluvat metsätiehankkeet, siltojen rakentaminen sekä suometsien hoitohankkeet. Merkittävässä roolissa on myös sähkö- ja rautatieverkoston huoltovarmuuden turvaaminen puustoa poistamalla. Hankkeissa on tyypillisesti mukana useita osapuolia ja monia muuttuvia tekijöitä.

”Kun hankkeet suunnitellaan nykypäivän standardeilla ja sopimukset tehdään asianmukaisesti, voimme vaikuttaa hankkeiden läpimenoaikaan paljon.”

Otsolla on valtakunnallinen 120 hengen organisaatio, jonka toimihenkilöt toimivat hankkeissa asiakasvastaavina, suunnittelijoina ja operaattoreina. Käytännön töistä vastaa urakoitsijaverkosto.

”Meillä on hyvä tilauskanta ja edellytykset kannattavaan toimintaan tänä vuonna, mikäli koronatilanne ei eskaloidu.”

Uusia mahdollisuuksia?

Alan yleinen ongelma on, että metsäteiden ja suometsien kunnostusten suoritemäärät ovat laskeneet rajusti.

”Metsäteiden korjausvelka kasvaa ja metsissä on mittavat hoito- ja harvennusrästit, vaikka kemerarahoitusta olisi tarjolla. Yksi haaste ovat kemeran epäjatkuvuuspisteet, jotka vaikuttavat hankkeiden suunnitteluun. Viranomaistoiminnan ennakoitavuus on meille tärkeää”, Pihlava sanoo.

Kunnostusojituksissa metrimäärien voi ennustaa vähenevän jatkossakin. Toisaalta moniarvoistuva metsänomistus luo uusia mahdollisuuksia.

”Vesiensuojelun ja suometsien kestävän hoidon merkitys korostuu. Voimme tarjota palveluita esimerkiksi suometsän ennallistamiseen.”

Pihlava uskoo, että metsät pitävät talouden pyörät pyörimässä näinä haastavina aikoina.

Julkaistu Metsälehdessä 7/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut