Ladataan...
Kunnostusojitukset – välttämätön paha
Suometsien kunnostusojituksille etsitään korvaajaa, mutta kaikkialla niistä ei voida luopua.
Tilaajille

Suometsien kunnostusojituksille etsitään korvaajaa, mutta kaikkialla niistä ei voida luopua.
Syksyllä 2018 mietittiin mitä tehdä Saarijärvellä n 50-vuotiaalle korpikuusikuusikolle. Harvennetaanko niin paljon, että voitaisiin alue muuttaa jatkuvan kasvatuksen metsäksi vai harvennetaanko normaalisti tuloksena aikanaan päätehakkuu. Kuviolle ei ollut syntynyt taimia edes vanhoille ajourille. Paksu saammalkerros oli ilmeisestikin estänyt tämän.
Päädyttiin perinteiseen harvennukseen. Sen yhteydessä todettiin, että 17 % kuusista oli tyvilahon vaivaamia.
Tässä on juuri edellä olevaan juttuun hyvä esimerkki.
Tulevaisuus näyttää miten tuollainen kuvio on mahdollista uudistaa. Päädytäänkö ratkaisuun, jossa annetaan aikanaan tehtävään aukkoon kasvaa luontainen hieskoivikko, jonka alle sitten joskus syntyy kuusikkokin? Näinhän tuo kuusikko on aikanaan syntynyt.
Ainahan on vaihtoehtona tehdä avohakkuu ja sen jälkeen saattaa loputkin ojat tukkoon. Ajan kanssa loppuu vesistöpäästöt.
Tuotto/panos -suhde näissä kitumänniköissä on metsätalouden näkökulmasta onneton.