Jängän taakse talvitie

Lapissa korjuuolosuhteet ovat sentään olleet lumiset – jopa liian.

Puuta ajettiin helmikuussa kasalle sahayhtiö Keiteleen hakkuulla Kittilän eteläpuolella. Hankintaesimies Petri Tolosen mukaan alkutalven hyviin pakkaskeleihin on reagoitava Lapissakin nopeasti, että jänkien yli saadaan tehtyä perinteisiä talviteitä. (Kuvaaja: Timo Veijalainen)

Kittilän eteläpuolella on ollut helmikuussa käynnissä hakkuu-urakka, jonka valmisteluun on pitänyt ryhtyä jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Keitele Forestin hankintaesimies Petri Tolonen aloitti talvitien poljettamisen hakkuualueelle jängän eli soisen maaston yli marraskuun alussa.

Poljettaminen tarkoittaa sitä, että Tolonen ajoi mönkijällä hankeen uria niin, että vesi nousi paikoin lumen läpi pintaan. Näin pakkaset pääsivät jäädyttämään tienpohjaa ajokuntoon noin 20 kilometrin matkalta.

Tolosen mukaan kyseessä on varsin perinteinen lappilainen talvitie, mutta sen tekeminen vaatii kokemusta ja työtä.

”Jos nukkuu ensimmäisten pakkasten yli, se voi olla jo siinä.”

”Lunta voi tulla vielä lisää”

Talvitieltä on pitänyt aurata ja lingota pois lumia aktiivisesti, jotta pakkanen on päässyt kovettamaan tienpintaa läpi talven runsaasta lumentulosta huolimatta. Kun etelässä on ollut täysin lumetonta, pohjoisessa nietokset ovat jopa poikkeuksellisen paksuja.

”Korjuutalvi on ollut hankala. Lunta on toista metriä ja täysin sula maa alla”, Tolonen kertoo.

Eikä talvi ole pohjoisessa vielä alkuunkaan ohi. Puunkorjuun eteen tarvitsee tehdä töitä.

”Sääennusteita pitää seurata. Lunta voi vielä tulla lisää”, Tolonen sanoo.

Tähän mennessä hänen talvihakkuusuunnitelmansa ovat kuitenkin pitäneet.

Sahatavaran jatkojalostus kannattaa

Tolosen tekemä tie johtaa useamman metsänomistajan mailla olevalle leimikolle eli hakattavaksi merkitylle alueelle. Talvitietä myöten on tarkoitus ajaa noin 4 000 kuutiota puuta pois kohti tuotantolaitoksia. Aivan pienen puumäärän takia monen kymmenen kilometrin tietä ei kannattaisikaan tehdä.

Sahayhtiö Keiteleen tähtäimessä hakkuulla ovat mäntytukit. Yh­tiön lähin saha sijaitsee Kemijärvellä.

Tolosen mukaan metsänomistajille on voinut syntyä alkuvuodesta väärä kuva tukkipuun kysynnästä lakkojen ja hankalien korjuuolosuhteiden vuoksi. Keiteleen sahat ovat käyneet myös työtaisteluiden aikana.

”Puuta ostetaan, ei ole siitä kiinni. Jalostetun sahatavaran markkina on pysynyt hyvänä”, Tolonen kertoo.

Jäiset sivutiet lisäharmina

Pohjois-Suomen korjuuolosuhteissa on ollut tänä talvena sekä hyvää että huonoa, kertoo Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala. Suuri lumimäärä ja sula maa hankien alla ovat haitanneet puunkaatoa. Märimmille soille ei ole päästy, ja penkkateiden teossa on ollut vaikeuksia.

”Positiivista on ollut, että vaikka lunta on ollut paljon, se on kantanut hyvin. Lumi on myös pudonnut puista, mikä on nopeuttanut korjuuta ja parantanut sen tuottavuutta”, Ojala kertoo.

Toisaalta keliolosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että puutavara-autoilla on ollut vaikeuksia liukkailla sivuteillä. Puukuormia on päätynyt kumolleen ojiin.

Kesäharvennukset kysyttyjä

Alkuvuoden lakot näkyvät väistämättä metsäteollisuuden puuntarpeessa, sillä lakkoseisahdusten aikana käyttämättä jääneitä puumääriä ei voida kiriä takaisin.

”Tavoitteena on, että talviaika hyödynnetään korjuissa hyvin ja mahdolliset korjuurajoitukset kohdistetaan huhti–toukokuun kelirikkokauteen”, Ojala sanoo.

Jos lakkoja ei lasketa, tehtaat ja sahat pyörivät ihan hyvällä käyntiasteella, joten puuntarpeet ovat Ojalan mukaan kovalla tasolla. Stora Enso tavoittelee kevään puukaupoissa harvennusvoittoista sumaa.

”Kesäkorjuukelpoiset harvennushakkuut ovat ostoslistan kärjessä. Talvileimikoita ei enää tälle talvelle osteta.”

Julkaistu Metsälehdessä 4/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Artikkelit

Kuvat