Kurssi auttaa metsänomistamisen alkuun

Ei haittaa, vaikkei tuore metsänomistaja tiedä vielä mitään metsäasioista. Metsään-peruskurssilta löytyy ensiapu olennaisimpaan.

Moni metsänomistaja maksaa liikeaa veroja, koska ei osaa tehdä kaikkia vähennyksiä, Metsään-peruskurssin vetäjä Lars Ekman opettaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Neljä tiukkaa tiistai-iltaa täynnä metsäasiaa on jo takana ja edessä viimeinen rypistys. Suomen metsäkeskuksen uusille metsänomistajille järjestämän Metsään-peruskurssin loppuanti on 2,5 tunnin rautaisannos metsätalouden kannattavuudesta, puukaupasta ja verotuksesta.

Aleksis Kiven koululla Helsingissä istuu tällä kertaa 17 pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä asuvaa tuoretta tai tulevaa metsänomistajaa. Yhteensä syksyn peruskurssilaisia on ollut lähes 50 kahdessa eri ryhmässä.

Tähän mennessä metsäoppia on tarjoiltu aivan alkeista lähtien: ensin on etsitty vastauksia kysymyksiin mitä omistan ja mitä metsänomistuksessa on huomioitava. Sen jälkeen on käyty läpi taimikonhoitoa, harvennuksia ja uudistuksia.

Viimeisen luennon teema – talous – on useimmille se vierain ja hankalin.

Kurssin kokenut vetäjä, Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lars Ekman kertoo mukaansa tempaavalla tavalla, mitä seikkoja kannattaa huomioida puukaupassa, kuinka veroilmoitus tehdään, arvonlisäverot maksetaan ja kuinka metsätalouden kannattavuutta voi parantaa.

”Jokaisen teistä pitää miettiä omia tavoitteitanne metsissänne, ja suunnitelmia kannattaa tehdä myös pidemmällä aikajänteellä. Tässä suomalaisilla metsänomistajilla on kehittämistä. Suomalaiset ajattelevat muutaman kuukauden eteenpäin, kun pitäisi suunnitella parin kolmen vuoden päähän”, Ekman opastaa.

17 kynää rapisuttaa merkintöjä kurssimonisteeseen. Ekman jakaa kurssilaisille vielä ruotsalaisesta Skogen-lehdestä löytämänsä viisikohtaisen metsänomistajan vinkkilistan, jossa esimerkiksi muistutetaan metsäautoteiden kunnossapidosta ja puunostajan tuntemisen merkityksestä.

Metsäkeskus on jo toistakymmentä vuotta järjestänyt uusille metsänomistajille kolmiportaista koulutusta. Kaksi kertaa vuodessa on Metsään-starttipäivä, joka tarjoaa olennaisen tiedon metsänomistamisesta yhden päivän aikana. Starttipäivä sopii erityisesti heille, joille metsän omistajuus ja hoitaminen ovat upouutta.

Metsätermit ja suunnittelu haltuun

Syyt peruskurssille tuloon vaihtelevat. Ekmanin mukaan moni osallistuu saadakseen päivitettyä tietoa metsien käytöstä. Joku on saattanut omistaa metsänsä jo 10 vuotta, mutta esimerkiksi muuton takia, kiinnostus metsänhoitoon on laimennut. Uutta intoa ja oppia haetaan peruskurssilta.

Kurssille tullaan usein myös siksi, että halutaan oppia metsätermit, jotta keskustelu metsäammattilaisten kanssa helpottuisi.

”Nyt kun Kemijärvelle suunnitellaan uutta biotehdasta ja sinne tarvitaan kuitupuuta, niin mitä se tarkoittaa. Onko kuitupuu jokin erillinen puulaji vai mikä. Halutaan varmuutta ammattilaisten kanssa toimimisessa”, Ekman kertoo.

Kurssilaisten perusosaamistaso vaihtelee. Joku on tehnyt jo ensimmäiset puukauppansa ja haluaa saada niihin tietoihin päivitystä. Joku toinen puolestaan ei koskaan ole tehnyt mitään omissa metsissään ja kaikki oppi on uutta.

Monella peruskurssilaisella on jo metsätaloussuunnitelma.

”Se on hyvä juttu. Metsäsuunnitelmasta näkee nimenomaan kuvioittaisen metsänkasvun. Ilman metsäsuunnitelmaa metsänhoito on haasteellista.”

Metsäsuunnitelman lisäksi Ekman kannustaa kurssilaisia myös hankkimaan oman luottohenkilön metsäpaikkakunnalta, sillä usein metsien hoito ja puukauppa henkilöityy.

”Kun omistaja ja luottohenkilö ovat samoilla linjoilla metsien hoidosta, niin silloin metsänhoitoa pystyy myös kehittämään”, Ekman selittää.

Naisten osuus kasvaa

Metsään-peruskurssin osallistujista suurin osa on naisia. Kursseilla naisvalta on ollut Ekmanin mukaan jo alusta saakka. Syykin on ilmeinen: naisten osuus metsänomistajakunnasta kasvaa koko ajan.

Kursseilla näkyy yhä useammin nuoria osallistujia. Tämä syksyn nuorin osallistuja on alle parikymppinen, vanhin kuusissakymmenissä, ja osallistujien keski-ikä on noin 35 vuotta.

”Suomessa metsänomistajien keski-ikä on noin 60 vuotta, joten on hyvä, että meidän kursseillemme tulee runsaasti uutta sukupolvea”, Ekman sanoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2016.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut