Ladataan...
Kuusitaimikon hoito – kerran vai kahdesti?
Joskus harvoin kaikki olosuhteet osuvat kohdilleen ja metsänomistaja selviää yhdellä taimikonhoidolla.
Tilaajille
Joskus harvoin kaikki olosuhteet osuvat kohdilleen ja metsänomistaja selviää yhdellä taimikonhoidolla.
Metsänhoito
Vatukko on hyvin tehokas estämään lehtipuuvesakon. Täytyy vain olla nopea uudistamishommissa, jotteivat taimet surkastu vattujen alle. Minulla on Muuramen naapuripitäjässä kohde, jossa myyrät söivät kuusentaimet kahteen kertaan, mistä seurasi vatukon aiheuttamat ongelmat. Kaikkiaan piti perata 7 kertaa. Viereiseen vähän karumpaan kohteeseen oli riittänyt kertaperkaus.
Sitten on useampia kohteita, joita ei ole tarvinnut perata koskaan, koska hirvet ovat syöneet koivut ja männyt eikä luontaisia kuusiakaan ole syntynyt. Karuuden vuoksi ei kasva leppääkään.
Männiköilläkin tilanne vaihtelee. Joskus syntyy paljon koivuvesaa ja on perattava kolmekin kertaa. Toki tämä saattaa olla tarpeen, jos lähtötilanne on tiheä kylvötaimikko.
Joka tapauksessa varhaisperkaus kannattaa tehdä mahdollisimman varhain. Silloin vesakon juuret ovat vielä heikot ja nykyajan nopeakasvuiset kuuset saavat ylivallan.
Tilanteet vaihtelevat ja niiden mukaan on toimittava.
Todettakoon, että perkaustarpeet olivat tiedossa jo yli 100 vuotta sitten. Minulla on Tapion vuosikirja 1914. Siinä neuvottiin tekemään varhaisperkaukset nyhtämällä vesat pihdeillä sateiden jälkeen, kun maa on pehmeää. Isommat katkottiin tietysti vesureilla.
Sahalan Kartanossa Rautalammilla vesakon torjunta perustuu seuraaviin taloudellisiin toimiin:
– Ennen päätehakkuuta tehdään tarkka ennakkoperkuu, jossa kaikki lehtipuukannot kantokäsitellään.
päätehakkuun jällkeen välittömästi keväällä tehdään ajouraojamatastys, jossa tehdään 1200 kpl n. 500 l mättäitä 20 m leveille kasvatussaroille. Suuri määrä raakamaata hidastaa vesatoitumista.
– Istutus tehdään erittäin huolellisesti 2 ihmisen työnä (toinen tasaa kuokalla mättään päälle 60 cm halk. koveran tasanteen) ja toinen istuttaa huolellisesti keskelle. Hukkaprosentti jää hyvin pieneksi.
– Vesojen kasvettua istutustaimien mittaisiksi tehdään ns. puskaperkuu harrastehostetulla raivaussaksella, jossa on itse kehitetty kantokäsittelypurkki terän vieressä. Ha kustannus kaikkineen on n. 300 – 400 €.
– 2 v ennen ensiharvennusta (ko 10 v ja havupuilla 13 v kuluttua) tehdään RS perkaus, jossa poistetaan vesakkoa, jälkeen kasvussa jääneitä ja muita rikkapuita. Tällöin voidaan jättää havupuutaimikkoon joitakin hyviä lehtipuita sekapuuksi. Kokonaiskustannus omana työnä tehtynä myös 300 – 400 €.
Vesakon kasvun esto 3 kerran käsittelyssä (sis. ennakkoperkuun) maksaa yhteensä n. 1000 €/ha, mikä on noin puolet uudistuskustannuksista.
Sen se saa maksaa kun seuraavan 100 v aikana hehtaarin tuotos on 1000 m3 runkopuuta, joka hakataan yli 80 %:sti tukkipuuna. Kokonaistuotto tässä 3 harvennuksen (hak. jälk. tiheydet 600, 400 ja 200 kpl/ha) kasvatuksessa on lähes 70.000 €/ha.
Kertakäsittelyllä on hoidettu. Hyvin raudukset täydentää, jos kuusen taimien lähdössä paikoin ongelmia. Saadaan myös haluttu sekapuusto raivauksen tuloksena ilman sen kummempia operaatioita. Latvavaurioita ei myöskään kohtuuttomasti ole ollut. Joskus hyvän hankikelin aikaan olen käynyt ennen taimikonhoitoa napsimassa lähinnä kuusta olevista lehtipuista latvoja poikki kasvun hillitsemiseksi – nopeaa, mukavaa ja helppoa.