Kuusi väärällä paikalla

Mitä tehdä, kun kuusentaimi on istutettu liian karuun maahan ja vieressä kasvaa terhakka luontainen männyntaimi?

Seitsemänvuotiaan istutuskuusen kasvu on sujunut heikosti kuivassa rinteessä. Koska paikalle on syntynyt luontaisesti männyntaimia, rinteeseen kannattaa tulevaisuudessa tavoitella kuusi-mäntysekametsää. (Kuvaaja: Valtteri Skyttä)
Seitsemänvuotiaan istutuskuusen kasvu on sujunut heikosti kuivassa rinteessä. Koska paikalle on syntynyt luontaisesti männyntaimia, rinteeseen kannattaa tulevaisuudessa tavoitella kuusi-mäntysekametsää. (Kuvaaja: Valtteri Skyttä)

Eteläsuomalaiselle hakkuuaukolle istutettiin kuusentaimia alkukesästä 2010. Seitsemän vuotta myöhemmin osa istutetuista kuusista yltää kahden metrin korkeuteen, mutta aukkoon kuuluvassa rinteessä taimet ovat vasta metrin mittaisia.

Samaan aikaan istutettujen kuusten pituusero johtuu mitä todennäköisimmin siitä, että rinteessä kasvavat kuuset ovat puulajille huonosti sopivalla kasvupaikalla, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa.

”Etenkään, jos taimille ei ole aiheutunut ilmiselvää tuhoa, kuusten erilaista kasvua selittää kasvupaikkojen ero.”

Kuusi tarvitsee hyvään kasvuun mäntyä enemmän vettä ja ravinteita. Puolukkaa ja kanervaa kasvavassa rinteessä kuusentaimien kasvua rajoittavat todennäköisesti maan huonompi viljavuus ja karkea maalaji, joka vähentää veden saatavuutta.

Tavoitteena sekametsä

Mitä liian karuun paikkaan istutetulle kuusikolle kannattaa tehdä? Kituliaasti kasvavien istutuskuusten sekaan on syntynyt luontaisesti männyntaimia, jotka ovat saavuttaneet kuuset pituuskasvussa.

Varhaisperkauksessa tulee poistaa lehtipuut, mutta kuusten sekaan kannattaa säästää mäntyä niin paljon kuin pystyy, arvioi Luken erikoistutkija Saija Huuskonen.

”Taimikon harvennusvaiheessa voisi tehdä työtä männyn hyväksi eli säästää mäntyjä kasvamaan. Tämä tuntuu tietysti tyhmältä, kun rahaa on jo laitettu kuusentaimiin.”

Huuskosen mukaan tilanteessa kannattaa muistaa ennakoida tulevaa: kuivahkolla kankaalla kuuset eivät yleisesti saavuta kasvussa mäntyjen pituuksia ja läpimittoja. Valintaa istutuskuusten ja mäntyjen välillä voi viivyttää taimikon harvennukseen asti, jos puut eivät kasva aivan vierekkäin. Riittävä välimatka on Timo Saksan mukaan noin metri.

”Jotkut kuusiyksilöt kasvavat todennäköisesti ihan kohtuullisestikin, joten pelkkään männikköön ei välttämättä kannata pyrkiä. Antaa kuusten kasvaa 3–4 metriin, ja harventaa taimikon siinä vaiheessa”, Saksa sanoo.

Säästettävien männyntaimien tulee joka tapauksessa olla hento-oksaisia ja muutenkin laadukkaita. Esimerkkitilanteessa järkevin tavoite on, että ensiharvennuksen jälkeen rinteessä kasvaa kuusi-mäntysekametsä.

”Jos mänty on osin huonolaatuista, lopulliset päätökset istutuskuusten ja mäntyjen välillä kannattaa tehdä vasta ensiharvennuksessa,” Saksa kertoo.

Paras ratkaisu tilanteeseen olisi ollut mäntyjen istutus kuivaan rinteeseen kuusten sijaan jo alun perin.

Julkaistu Metsälehdessä 9/2017

Kommentit (3)

  1. Tuossa on kyllä taimella muita ongelmia ollut. Olisiko halla puraissut. Kyllähän kuusi kasvaa nuorena kohtuu hyvin karummallakin paikalla.

  2. Kuvan kuusi ei ole istutettu.

  3. Jotenki vaikea on kuusesta 6 kesästä saaha.Latvassa olevassa tupsussa on jo useampi vuosikerta.Ja missä toiset istutetut kuuset?,kuvassa näkyy vain jokunen mänty.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat