Laserkeilaus otti askeleen eteenpäin – tarkempaa tietoa metsävaroista

Pointcloud-hankkeessa mallinnettiin kolmiulotteisesti kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu näin tarkasti.

Laserkeilausta sovellettiin metsien, kaupunkien ja väylien, kuten teiden, sähkölinjojen ja jokien, 3D-mallinnukseen.

Suomen tieverkon kuntoarvio 50 000 kilometrin matkalta, sähkölinjojen kunnon arviointi, metsien hoitotarpeiden arviointi jopa puun tarkkuudella – muun muassa tämä on mahdollista tuoreen tutkimuksen ansiosta.

Laserkeilaukseen perustuvassa Pointcloud-hankkeessa kartoitettiin ja mallinnettiin kolmiulotteisesti metsiä, kaupunkeja, teitä, sähkölinjojen ja jokia tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin, kerrotaan Maanmittauslaitoksen tiedotteessa.

Suomen Akatemian rahoittamaan kuusivuotiseen hankkeeseen osallistui Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijoita.

Laserkeilausten avulla kerätty tarkka tieto on yhteiskunnalle ja yrityksille hyödyksi, kun tehdään päätöksiä teiden, sähkölinjojen tai metsien hoidosta.

”Käytännössä laserkeilaamalla tuotettu tarkka kuva ympäristöstämme hyödyttää metsien, kiinteistöjen ja väylien, eli merkittävän osan kansanvarallisuudestamme, ylläpidossa”, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Kaartisen mukaan tutkimuksen ansiosta puulajit ja esimerkiksi teiden päällysteet voidaan tunnistaa aineistosta huomattavasti aiempaa tarkemmin.

Koska tutkimuksessa laserkeilattiin kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu tällä tarkkuudella, valmiita laitteitakaan ei kaupan hyllyillä ollut. Tutkijat rakensivat itse tarvitsemiaan monikanavalaserkeilauslaitteita, joilla ympäristöä kuvattiin mönkijästä, helikopterista ja autosta sekä selkäreppurversiolla maastossa kävellen.

Hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään nyt metsävarojen inventoinnissa. Paikkatietokeskuksen tutkijoiden kehittämän algoritmin avulla on mahdollista mitata automaattisesti ja tarkasti yksittäisten puiden pituus, läpimitta, runkokäyrä, ja tilavuus. Tietoa hyödyntävät suurimmat suomalaiset metsäteollisuuden yritykset.

Kommentit (1)

  1. Saako nämä tiedot tarkasti maksua vastaan tietysti tilakohtaisesti?

Tekniikka Tekniikka