Lieskoista pontta metsän kasvuun – ensi vuonna kulotukseen saa tukea

Suunnitteletko metsän hakkuuta ja uudistamista männylle tai rauduskoivulle? Mikäli kasvupaikkana on kuivahko tai tuore kangas ja uudistamisala helposti saavutettavissa, voi kulotus olla oiva vaihtoehto. Ensi vuoden maaliskuun alusta kulotukseen voi hakea tukea kemeran korvaavan metkan kautta.

”Nyt kemera on päättynyt ja luonnonhoitohankkeina toteutettavia kulotuksia ei enää tehdä. Kulotus tulee olemaan jatkossa metsänhoidon toimenpide samalla tavalla kuin esimerkiksi nuoren metsän hoitotuki tai terveyslannoitus”, kertoo metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Salla Laukkanen Suomen metsäkeskuksesta.

Kulotuksessa hakkuutähteet sekä osa maapinnan humuskerrosta poltetaan. Havupuusto tuottaa hitaasti hajoavaa kariketta, mikä happamoittaa maaperää ja vaikuttaa maaperän lämpöoloihin. Kulotus vapauttaa ravinteet puille paremmin hyödynnettävään muotoon ja lämmittää maaperää. Parhaimmillaan tuhka neutralisoi maaperää ja parantaa ravinnetaloutta vuosikymmeniä.

Hyviä kohteita kulotukseen ovat paksukunttaiset mustikka- tai puolukkatyypin moreenimaat.

Turvemaille tai karuimmille ja kuivimmille kankaille, joissa on ohut humuskerros, kulotusta ei suositella. Rehevimmissä lehdoissa hajotus puolestaan on luonnostaan nopeaa ja ravinnetalous kunnossa eikä kulotus ole tarpeen.

Vesominen vähäisempää

Hyvä esimerkki onnistuneesta kulotuksesta löytyy Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Maanomistaja Veikko Ässämäki uudisti Veera-myrskyn kaataman liki kuuden hehtaarin aukon kulottaen. Metsälehti oli paikalla seuraamassa kulotusta vuonna 2011. Ala äestettiin ja kylvettiin kulotusta seuraavalla viikolla. Nyt paikalla kasvaa terhakka männyntaimikko, jonka Ässämäki on jo kertaalleen raivannut kaksi kesää sitten.

Metsänomistajalle kulotus oli kolmas omilla mailla. Vaikka kulotus on työlästä ja jännittävääkin, pitää Ässämäki sitä parhaana metsänhoitona. Kulotuksen ansiosta uudistusalaa ei ole tarvinnut heinätä ja taimikonhoidossakin on päässyt vähemmällä.

”Kulottamattomalla alueella vesakkoa on tuplaten tai jopa kolminkertainen määrä verrattuna tähän”, Ässämäki arvioi.

Monen puulajin säästöpuuryhmiä

Kulotuksessa yhdistyvät metsän- ja luonnonhoito. Ässämäen metsä oli myrskyssä kaatuessaan keskenkasvuista, alle 50-vuotiasta männikköä. Säästöpuuryhmiä myrsky ei alalle jättänyt, mutta palaneissa kannoissa näkyy monenlaista sammalta, jäkälää ja sientä. Palaneella, hiiltyneellä puulla elää oma lajistonsa. Mitä monimuotoisempi lajisto metsissä on, sitä paremmin metsät pysyvät terveinä ja puolustuskykyisinä.

Metkassa luonnon monimuotoisuutta lisätään polttamalla säästöpuuryhmiä kulotuksen yhteydessä. Säästöpuuryhmissä olisi hyvä olla järeydeltään vaihtelevia puita sekä mahdollisimman monta eri puulajia.

”Osa niistä jää pystyyn ja osa kuolee pikkuhiljaa. Se tuo hyvin pitkän jatkumon kuolevaa puuainesta, jolloin lajiston monipuolisuus on entistä suurempi”, Laukkanen kertoo.

Suunnittele jo nyt

Metkan asetusluonnoksessa tukea ehdotetaan yli kahden hehtaari kulotusaloille. Kulotustueksi kaavaillaan 1 500:aa euroa hehtaarilla, mikäli ala on vähintään neljä hehtaaria. Pienemmille aloille tuki olisi 2 000 euroa hehtaaria kohden. Tukitasoihin ja minimipinta-aloihin voi vielä tulla muutoksia.

Tukea tullaan myöntämään kulotuksen suunnitteluun sekä kulotuksen työvaiheisiin ja varotoimiin. Leimikon suunnittelua ei tueta. Metkatuki edellyttää, että kulotushankkeesta vastaa ammattitaitoinen henkilö, jolla on metsäalan koulutus.

”Tämä henkilö on vastuussa siitä, että pelastuslaitokselle tehdään ilmoitukset, kaikki varatoimenpiteet hoidetaan asianmukaisesti ja välineistö on riittävää ja toimivaa. Vastuuvakuutus on sellainen, jota metka tulee edellyttämään”, Laukkanen kertoo.

Vastuuvakuutus korvaa, jos tuli leviää esimerkiksi naapurin puolelle. Myös talkooporukalle suositellaan ottamaan oma vakuutus.

Mikäli kulotus kiinnostaa, kannattaa jo nyt olla yhteydessä metsäasiantuntijaan ja laatia suunnitelma. Kun tukea hakee heti maaliskuun alussa metkatukihaun avauduttua, saattaa kulottamaan päästä jo ensi keväänä.

”Jos hanke on hyvin suunniteltu etukäteen, ei hankkeen käsittelyssä pitäisi mahdottoman pitkään mennä. Varmaksi en uskalla silti luvata”, Laukkanen toteaa.

Vinkit kulotukseen

• Sopii tuoreen ja kuivahkon kankaan moreenimaille, joissa vesitalous on kunnossa.
• Kulotusalan tulee olla tien vieressä tai läheisyydessä.
• Jätä alalle hakkuutähteet sekä säästöpuuryhmiä.
• Huolehdi vakuutuksista.
• Hanki ammattilainen työnjohtoon, riittävästi talkooväkeä ja sammutuskalustoa ja -välineitä.
• Kaiva palokujia ja vesikuoppia.
• Ilmoita kulotuksesta pelastuslaitokselle, naapureille ja metsäteiden käyttäjille.
• Paras hetki kulottaa on toukokuusta juhannukseen edellyttäen, että maasto on riittävän kuivaa.
• Varaa aikaa jälkivartiointiin.
• Äestä tai laikuta kulotettu ala ja kylvä mäntyä tai istuta rauduskoivua. Kuusi menestyy kulotusaloilla huonosti.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.