Lisää mitattua tietoa metsäluonnosta

Metsävarojen lisäksi Suomen metsissä kartoitetaan lähivuosina myös kasvilajeja.

Metsäinventointia tekee vuosittain maastossa 22 työparia. Inventoinnin yhteyteen suunniteltu kasvilajikartoitus toisi puustotietojen oheen lisää tietoa metsäluonnosta. (Kuvaaja: Erkki Oksanen Luke)

Suomen metsistä kartoitetaan lähivuosina puuston lisäksi myös metsä- ja suokasvillisuus. Tai näin käy, jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore hanke etenee suunnitellusti maaliin.

Kasvilajeja kartoittamalla on tarkoitus saada aiempaa tarkempi kokonaiskuva metsäluonnon tilasta. Edellisestä kasvillisuusmittauksesta on kulunut yli 20 vuotta. Niin metsissä kuin niiden käsittelyssä on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia, joiden vuoksi luontokartoitus on erittäin ajankohtaista, kertoo Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen.

”Metsät ovat tihentyneet ja puuston määrä on lisääntynyt. Metsälaki uudistui vuonna 2014, joten metsien käsittely on murroksessa.”

Vuoden 2014 lakiuudistuksen jälkeen sallittua on ollut metsien eri-ikäisrakenteinen eli jatkuva kasvatus, jossa ei tehdä avohakkuita. Korhosen mukaan on tärkeää kartoittaa, miltä metsäluonto näyttää kokonaisuudessaan nyt, kun tasaikäisrakenteisen metsänkäsittelyn malli on todennäköisesti ohittanut huippunsa ja metsien käsittely monipuolistuu.

Kasvit kertovat ilmastosta ja metsien käsittelystä

Kasvillisuuskartoituksia on tehty aiemmin kolmesti: 1950-, 1980- ja 1990-luvuilla.

”Tavoitteena on saada kasvilajien peittävyydestä 2020-luvulla kertova kartta aiempien karttojen rinnalle”, Korhonen sanoo.

Metsien eri käsittelytapojen lisäksi kasvilajien levinneisyydet voivat antaa tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kartoitusprojektin käynnistämisessä on ollut oleellisesti mukana Hako Ollikaisen Säätiö, jonka harteilla on puolet noin 90 000 euron hankkeen kustannuksista.

Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä toteutettava työ alkaa ensi kesänä, jolloin biologi suuntaa metsiin koealojen kimppuun.

”Säätiörahoituksen avulla pystymme tekemään suunnitelman siitä, miten kasvillisuuskartoitukset kannattaa tänä päivänä toteuttaa. Samalla etsitään rahoitusta varsinaisen kartoitustyön tekemiseen vuonna 2021 tai vuosina 2021–2022”, Korhonen kertoo.

Lisää pitkäjänteistä tutkimustietoa

Selvitettäviä asioita ovat muun muassa, kartoitetaanko kasveja vanhoilta 1990-luvun koealoilta ja miten kasvilajeja tutkitaan muun metsäinventoinnin yhteydessä. Metsävarojen kartoitus on jo hetken aikaa tehty metsässä tietokoneilla, joten myös kasvillisuusmittaukset tulee saada pois paperilomakeaikakaudelta.

Luonnonvarakeskuksen ja Hako Ollikaisen Säätiön mukaan hankkeessa korostuu metsiin ja metsäluontoon liittyvien ilmiöiden pitkäjänteisyys.

”Isäni johtava ajatus oli, että kun ihminen hyödyntää luontoa, pitää tietää toiminnan vaikutukset. Luontoa pitää kuunnella tarkkaan”, Hako Ollikaisen Säätiön jäsen Hannu Ollikainen sanoo.

Toimittaja-kirjailija Jorma ”Hako” Ollikaisen muistosäätiö tukee Suomen alkuperäisen luonnon säilyttämiseen tähtääviä hankkeita ja tutkimus- sekä tiedotustoimintaa.

Julkaistu Metsälehdessä 1/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut