Metsälehdelle on syksyn mittaan tullut somen ja muiden kanavien kautta erilaisia raivausta koskevia kysymyksiä, joista koostimme kysymys-vastaus -sarjan oheiselle videolle.
Meiltä kysyttiin muun muassa lehtipuuvesakon parasta raivausajankohtaa: kesällä vai syksyllä?
Vesoja syntyy aina yhtä paljon, riippumatta siitä, milloin puu kaadetaan. Silti keskikesä on – periaatteessa – paras aika vesakon raivaamiseen, koska silloin syntyneiden vesojen pituuskasvu jää vähäisemmäksi kuin kevään tai syksyn kaadoista. Mitä hitaammin vesat kasvavat, sitä pidempään kasvatettavilla taimilla riittää kasvutilaa.
Näin siis periaatteessa.
Käytännössä vesakon raivaaminen on huomattavasti vaivattomampaa ja nopeampaa myöhään syksyllä tai varhain keväällä, kun puut eivät ole lehdessä ja muukin pintakasvillisuus matalaa. Raivaustyö sujuu monin verroin nopeammin paremman näkyvyyden ansiosta eivätkä lehdettömät lehtipuut taita esimerkiksi pieniä kuusentaimia samalla tapaa kuin täydessä lehdessä olevat.
Lisäksi syksy – kuten kevätkin – on parhaimmillaan aivan upeaa aikaa tehdä metsätöitä. Ei hellettä, ei itikoita ja parhaimmillaan yöpakkaset ovat nitistäneet jo hirvikärpäsetkin.
Vesakon kaadon jälkeen istutettujen kuusten ja koivujen pituuskasvu on yleensä niin nopeaa, ettei vesakko välttämättä enää tavoita taimien latvoja, vaikka taimia haittaava lehtipuusto olisikin syksyllä raivattu. Kuivakoilla mäntymailla vesakosta ei yleensä ole yhtä paljon haittaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tapion vuosikirjassa 1914 vesakko opastettiin kitkemään sateiden jälkeen, kun maa on pehmeää ja vesa irtoaa hyvin. Oli siinä kylläkin vesurin käytönkin ohje. Ja lisää ohjeita perkaajille tiheydestä.
Ensiksi kuitenkin kirjoitettiin suurin piirtein näin:
”Kun taimikko on syntynyt luontaisesti tai keinollisesti istuttaen tai kylväen sitä pitää usein täydentää istuttamalla”.
Pottiputki ja raivaussaha ovat tulleet reilussa 100 vuodessa. Eipä juuri muuta. Kitkentäsysteemiähän perkauskoneviritelmät käyttävät.
Kuivahkoilla mäntymailla ei vesakosta tosiaankaan ole yleensä paljon haittaa. On meillä yksi mäki, jossa on sekä koivun että haavan vesakkoa niin, että on pitänyt raivata 2 kertaa. Kyllä siinä mäntykin sitten kasvaa.
Kyllä Anna tietää mitkä kengät toimii ammattityössä. Vaelluskengät toimii kun ei joka päivä tarvii lähteä. Ne kun ei ehdi kuivua yön aikana.
Niin kyllä viivästyneen varhaisperkauksen tekeminen olisi tehokkaampaa tehdä lokakuun jälkeen, mutta urakanantaja ei sitä salli. Niin varhaisperkaus, muotisana, miksi sitä käytetään vaikka 7 metrinen 7 senttinen viidakko?
miten sthilin kaasuvaijeri voidellaan?