Metsäala haluaa näkyville

Metsien Suomi -viestintähanke muistuttaa, miten monessa metsät ovat mukana, kertoo Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta.

Metsäalan maine on Suomessa parempi kuin usein ajatellaan, sanoo Hannes Mäntyranta. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Ilmastotempauksen Suomessa saama huomio huvittaa Hannes Mäntyrantaa edelleen. Indonesian valtio päätti vuonna 2012 istuttaa 80 miljoonaa puuta Dohan ilmastokokouksen kunniaksi. Urakka nousi uutisiin, mutta kukaan ei tullut selvittäneeksi, miten paljon Suomessa istutetaan puita – noin 150 miljoonaa joka vuosi.

Tapaus ei Mäntyrannan mukaan ole tavaton.

”Metsäalalla ajatellaan usein, että asiat puhuvat puolestaan. Niin se ei kuitenkaan ole. Jos metsäala ei puhu metsäalan puolesta, niin ei puhu kukaan”, hän sanoo.

Tänä vuonna metsäala on päättänyt olla äänessä. Laaja joukko alan toimijoita Metsäteollisuus ry:stä ja MTK:sta Metsähallitukseen ja Suomen Metsäsäätiöön on käynnistänyt yhteisen viestintähankkeen. Metsien Suomi -hanketta vetää Suomen Metsäyhdistys, jossa Mäntyranta työskentelee viestinnän suunnittelijana.

Tuotteet edellä

Metsien Suomi -viestintähankkeen tavoitteena on saada ihmiset huomaamaan, miten monessa metsät ovat mukana.

”Metsäalan viestinnässä on totuttu puhumaan ympäristövastuusta. Mikään ala ei kuitenkaan pysty perustelemaan olemassaoloaan pelkällä vastuullisuudella, vaikka se tärkeää onkin. Kaiken perusta on se, että tarjotaan sellaisia palveluita, tuotteita ja ratkaisuja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan”, Mäntyranta sanoo.

Metsäalalla näitä ovat sahatavaran, sellun ja paperin lisäksi yhä enemmän esimerkiksi puupohjaiset tekstiilit, liimat, erilaiset kalvot ja elintarviketeollisuuden käyttämät lisäaineet.

”Esimerkiksi cmc-sellua löytyy monesta paikasta, niin ruuasta kuin hammastahnasta. Limonadissa se estää sakan muodostumista”, Mäntyranta kertoo.

Viestintähanke esittelee metsien tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa mainoskampanjoin. Hankkeen mainokset pyörivät jo televisiossa ja sosiaalisessa mediassa, ja lähipäivinä käynnistyvät myös radio- ja ulkomainoskampanjat.

Mainokset muistuttavat myös suomalaisen metsätalouden kestävyydestä. Mäntyranta ennakoi, että yleisön yllättää esimerkiksi tieto, että yli puolet Euroopan suojelumetsistä sijaitsee Suomessa.

Metsäalan tapahtumissa perinteisesti jaetut havupuuntaimet on hankkeessa korvattu männynsiemeniä sisältävin siemenkiekoin. Ne Mäntyranta suosittelee laittamaan sellaiselle paikalle, jossa ei entuudestaan kasva puita.

Mainetta vaalittava

Metsien Suomi -hankkeen yhteydessä on seurattu Ruotsissa vuonna 2014 käynnistynyttä Svenska Skogen -hanketta. Hankkeiden tavoitteet ovat samat, mutta Mäntyranta kertoo yllättyneensä siitä, miten erilaisista tilanteista eri maissa on lähdetty liikkeelle.

”Ruotsissa hanketta varten piti tehdä tutkimustyötä, Suomessa ihmisten metsämielipiteitä ja metsäsuhdetta seurataan jatkuvasti. Kyselyissä moni ruotsalainen ei osannut sanoa, mitä mieltä on metsistä. Suomessa kaikilla on mielipide metsistä.”

Metsäalan maine on Mäntyrannan mukaan Suomessa parempi kuin usein ajatellaan. Metsäyhdistyksen teettämien kyselyiden mukaan metsäalan tavoitteet ymmärretään ja toimenpiteet hyväksytään laajasti.

Monet metsäalan toimijat näkevät nykyisessä metsäkeskustelussa kuitenkin riskejä, joten viestintähankkeelle koettiin olevan tarvetta.

”Maineesta täytyy pitää huolta. Ei riitä, että toiminta on kunnossa, jos ihmiset eivät tiedä sitä.”

Se, miten kauan Metsien Suomi -hanke jatkuu, on vielä auki. Ainakin rahoittajat pitävät Mäntyrannan mukaan jatkoa tärkeänä.

Julkaistu Metsälehdessä 10/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat