Ihmelääkettä istutustaimille

Ripaus orgaanista typpeä voi ruotsalaishavaintojen mukaan kaksinkertaistaa taimien kasvun.

Lannoite annetaan erikoisvalmisteisella pottiputkella. Kahden ja puolen desilitran lannoitepakkaus riittää 450 taimelle. (Kuvaaja: Arevo Ab)

Ruotsalaisen ihmelääkkeen nimi on arGrow. Se sisältää aminohappoja, siis orgaanista typpeä. Puille se on helppo-ottoisempaa kuin perinteisten metsälannoitteiden sisältämät typen yhdisteet.

Kuulostaako epäilyttävältä? Ehkä, mutta perusta on tanakan tieteellinen. Lannoitteen kehittäjä Torgny Näsholm palkittiin tutkimuksistaan orgaanisen typen vaikutuksista puille metsätieteen arvostetuimmalla Wallenberg-palkinnolla vuonna 2018. Hän on ollut perustamassa arGrowta valmistavaa Arevo Ab:tä.

Ruotsissa istutuslannoitusta on kokeiltu useita vuosia, ja käsittelyn on saanut noin 25 miljoonaa tainta. Lannoitetta valmistetaan kaupallisesti.

”Juurimassa kolminkertaistuu”

Valmistajan mukaan arGrow vahvistaa erityisesti taimien juuria, mikä varmistaa niiden elossapysymistä ja parantaa kasvua.

Eri puolilla Ruotsia tehdyt kokeet ovat valmistajan mukaan osoittaneet, että lannoitetta saaneiden taimien kuiva-ainepaino on kolmen kasvukauden jälkeen kaksinkertainen lannoittamattomiin verrattuna. Juuriston massa oli jopa kolminkertainen.

Suurimmat kasvun lisäykset on havaittu männylle istutetuilla äestysaloilla, joissa taimen juuret tulevat suoraan kivennäismaahan eivätkä mättääseen, jossa taimella on runsaammin ravinteita tarjolla.

Arevon markkinointi- ja tuotepäällikkö Fredrik Östlund lupaa, että myös mätästettyyn maahan istutettujen kuusten kasvu kiihtyy merkittävästi.

”Mittaustulostemme mukaan kuuset olisivat kolme vuotta istutuksen jälkeen noin kaksi kertaa suurempia kuin lannoittamatta istutetut.”

Suhteellisesti suurin hyöty saadaan pohjoisen karuilla mailla.

Tulokset lähinnä mäntyistutuksilta

Ruotsin metsäntutkimuslaitoksen, Skogforskin taimi- ja uudistamisasiantuntija Jörgen Hajek vahvistaa osan valmistajan lupauksista. Skogforsk on kokeillut istutuslannoitusta Pohjois-Ruotsin Västerbottenissa.

”Kivennäismaahan istutettujen mäntyjen kasvu oli kahden kasvukauden jälkeen 70–80 prosenttia parempi kuin lannoittamattomien taimien. Mättääseen istutetuilla männyillä ero jäi pienemmäksi”, Hajek kertoo.

Havaintoja kuusentaimien kehityksestä arGrow-lannoituksen jälkeen on Hajekin mukaan vähän. Skogforskin kokeessa kivennäismaahan istutettujen kuusten kasvu parani 35 prosenttia, mättääseen istutettujen 20 prosenttia.

”Männyllä lannoitus antaa saman suuruisen lisäkasvun kuin mätästys. Kuusella mätästyksen hyöty oli suurempi, mutta lannoitus paransi myös mättäille istutettujen kuusten kasvua.”

Skogforskin havainnot koskevat keväällä istutettuja taimia. Syysistutuksilta ei vielä ole havaintoja.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 10/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito