Mies ja kone. Siitä on alkanut monen metsäkoneyrityksen taival. Niin alkoi myös FinnHarvestin tarina viisikymmentä vuotta sitten. Kun metsätöihin soveltuvat traktorit alkoivat yleistyä 1960-luvun lopulla, moni hevosen kanssa savotoilta puita ajanut metsätyömies uskaltautui investoimaan uudenlaiseen kalustoon. Näin toimi myös heinävetinen Sulo Piironen. Vuonna 1969 hän lähti hankintamatkalle Kuopioon. Kaupat syntyivät kattokuormaajalla varustetusta nelivetoisesta Zetorista, joka ajettiin järven jäätä pitkin Heinävedelle.
”Tuolloin sai alkunsa Palokin Puunsiirto niminen yritys, josta on kehittynyt nykymuotoinen yrityksemme FinnHarvest Oy”, kertoo Sulon poika Pasi Piironen yrityksen Kuopion keskustassa sijaitsevalla toimistolla.
Alkunsa vuonna 1969 sai myös Pasi Piironen, sillä FinnHarvestin tavoin mies viettää viisikymppisiään ensi syksynä.
Yritystä luotsaa tänä päivänä kahdeksan Piirosen veljestä, Pasi, Oskari, Timo, Esa, Jarkko, Ossi, Eino ja Otto, joista Pasi on joukon vanhin.
”Tuntui, että isä oli jatkuvasti metsässä, mutta on hän joskus kotonakin ehtinyt käydä, sillä sisarusparveemme kuuluu myös kuusi siskoa”, Piironen nauraa.
Peruskoulupohjalta yrittäjäksi
Piirosten perheen kasvaessa kehittyi myös Palokin Puunsiirto. Kun tultiin 1970-luvulle, kalustosta löytyi Farmettia ja Valmettia, kunnes yritykseen saatiin vuonna 1973 ensimmäinen vieremäläisen kulkukoiran mukaan nimetty metsäkone.
”Ponssen Paz ajokoneesta käynnistyi yhteistyömme Ponssen kanssa, joka on jatkunut tiiviinä läpi historiamme”, Piironen sanoo.
Palokin Puunsiirron urakat tulivat metsäyhtiöiltä, kuten Schaumannilta ja Hackmannilta. Metsurit kaatoivat, karsivat ja katkoivat puut Palokin miesten ajaessa puut 5-6 metsäkoneen voimin tien varteen. Puunkorjuun lisäksi yritys teki kesäaikaan myös maanmuokkaustöitä.
Pasi Piirosen oma työura yrityksessä alkoi vuonna 1983, kun puita piti niputtaa uittoa varten. Jo kaksi vuotta myöhemmin oli 16-vuotias nuorukainen konehommissa täysillä mukana. Toiminta alkoi olla kokonaisvaltaista puunkorjuu-urakointia, kun yritykseen hankittiin myös hakkuukone.
”Vuonna 1989 ostin isän yhtiökumppanin osuuden yrityksestä ja toiminta jatkui Piiroset Ky:n nimellä. Tuolloin meitä oli mukana jo neljä veljestä. Samana vuonna syntyi nuorin veljemme, Otto.”
Pasi Piironen hyppäsi yrittäjäksi kolmen veljensä tavoin suoraan peruskoulun penkiltä.
”Toinen puoli veljessarjastamme on käynyt ammattikoulun, mutta vain yksi metsäpuolella.”
Kohti modernia yritysmallia
Metsäkoneyritysten historiasta puhuttaessa keskitytään usein konekalustoon ja yrittäjään – rautaan ja itsenäiseen työn sankariin, joka painaa metsän ja hallin väliä itseään säälimättä lähes vuorokauden ympäri.
”Raaka työnteko tuli meillekin tutuksi etenkin 1990-luvulla. Lama ja valuuttalainat vaikuttivat taustalla, kun painoimme metsässä yhden yhden koneketjun voimalla yötä päivää. Välillä käytiin asuntovaunussa vähän nukkumassa”, Piironen muistelee.
Nykyään on toisin. Ainakin niissä yrityksissä, joissa on haluttu kehittyä toimintaympäristön mukana.
”Olemme tehneet tietoisen valinnan, että pyrimme yrittäjävetoisuudesta kohti modernia yritysmallia. Osana kehitystä olemme palkanneet ulkopuolisia ammattilaisia tuomaan uutta osaamista yritykseen vuodesta 2010 lähtien ja muodostaneet johtoryhmän. Haluamme näkyä FinnHarvest nimisenä yrityksenä, emme niinkään henkilöityä Piirosen veljeksinä”, itse pääasiassa hallitustyöskentelyn kautta toimintaan vaikuttava Pasi Piironen kuvailee.
Piirosen puheessa toistuvat alati sanat asiakas ja palvelu.
”Tämä on asiakaspalvelutyötä. Meidän asiakkaamme on urakanantajan lisäksi aina myös metsänomistaja. Jo 1980-luvulla ymmärsimme, ettei ole muuta keinoa menestyä kuin tehdä työt niin hyvin, että metsänomistaja haluaa meidät metsäänsä toisenkin kerran. Perusajatus ei ole tästä muuttunut. Hyvä korjuuyritys tukee asiakkaan puunhankintaa.”
Henkilöstö tekee tuloksen
Laadukasta jälkeä ei synny ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.
”Henkilöstö on ehdottomasti tärkein tekijä puunkorjuuyrityksen menestymisen kannalta. Yrityksen ja työntekijän etujen täytyy olla tasapainossa. Olemme löytäneet ammattitaitoista työvoimaa hyvin, mutta tulevaisuudessa työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä alalla yhä enemmän huomiota”, painottaa Piironen.
Yksi merkittävä askel FinnHarvestille oli moniasiakkuuteen siirtyminen vuonna 2013.
”Tilanne tuli meille yllättäen, mutta onnistuimme nopeasti kääntämään sen vahvuudeksi. Tänä päivänä korjaamme puuta UPM:lle, Keitele Forestille, IPO Woodille, Binderholzille sekä sähköverkkoyhtiöille”, kuvailee FinnHarvestin talous- ja kehitysjohtaja, metsänhoitaja Anssi Nykänen.
Vuosituhannen vaihteen myrskysavotoista lähtien yritys on korjannut puuta myös ulkomailla, pääasiassa Keski-Euroopassa. FinnHarvest nimikin kehitettiin palvelemaan ulkomailla operointia.
”Olemme korjanneet puuta paljon Saksassa, jossa kalustoamme on parhaillaankin korjaamassa kaarnakuoriaisten tuhoamia metsiä”, Nykänen kertoo.
Vahvaa kasvua
Toimintaympäristön vaatimukset ovat nousseet huimasti, mutta lopulta kyse on edelleen volyymibisneksestä. Yrittäjälle maksetaan vain tien varteen tuoduista moteista. Liikevaihtoa voi kasvattaa vain lisäämällä mottimääriä, mutta laadusta ei ole varaa tinkiä. FinnHarvestissa on valittu tämä tie.
”Markkinat ovat olleet viime vuosina suotuisat kasvulle. Puunkorjuupalveluiden kysyntä on vahvaa, mikä on mahdollistanut kasvumme sekä toimintaa tehostamalla että yritysostoin”, sanoo Nykänen.
Liikkeenjohdollista osaamista metsäkoneyrityksissä vaaditaan yhä enemmän, sillä toimintaan sitoutuvat pääomat ja liikevaihdot ovat paisuneet suuriksi, mutta katteet ovat usein ohuita.
Viime vuonna FinnHarvestin liikevaihto kasvoi yritysostojen myötä yli sata prosenttia noin kahdeksaan miljoonaan euroon. Puuta yritys korjasi 750 000 kuutiometriä kuudentoista koneketjun ja noin 65 työntekijän voimin.
”Kasvu ei ole missään tapauksessa itsetarkoitus. Emme ole lukkiutuneet kasvutavoitteisiin, vaan kuuntelemme markkinoita. Jos mahdollisuuksia avautuu ja hyviä työntekijöitä on saatavilla, niin uskallamme tarvittaessa kasvaa”, Nykänen kuvailee.
Kovassa kasvuvauhdissa FinnHarvest ponnisteli viime vuonna kolmen prosentin liikevoiton.
”Kannattavuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Alan yritysten on entistä aktiivisemmin tehtävä aitoa yhteistyötä ja katsoa asioita laajemmin kuin vain omasta vinkkelistä. Tässä esimerkiksi Koneyrittäjän liitolla on tärkeä rooli”, sanoo Pasi Piironen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.