Metsänhoito: 7 kysymystä heinäntorjunnasta

Heinäntorjunta on usein hikistä hommaa, mutta sitä ei kannata jättää tekemättä.

Keväällä 2018 vanhaan turvemaapeltoon istutettu kuusi on lähtenyt hyvin kasvuun, mutta ilman heinäntorjuntaa puun riski kaatua syksyllä pintakasvillisuuden mukana olisi jo ilmeinen. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

1. Mitä mekaanisella heinäntorjunnalla tarkoitetaan?

Mekaanisessa heinäntorjunnassa tehdään taimelle kasvutilaa kaatamalla taimea ympäröivä korkeampi pintakasvillisuus. Heinäntorjunnan ansiosta taimi pääsee vankistumaan ja kasvamaan pituutta ilman, että pintakasvillisuudesta on sen kasvulle merkittävää haittaa.

Heinää voidaan torjua myös kemiallisesti, mutta torjunta-aineiden käyttö metsätaloudessa on nykyään hyvin vähäistä.

2. Millaisissa kohteissa heinäntorjunta on tarpeen?

Heinäntorjunta voi olla tarpeen erittäin rehevillä uudistusaloilla, joilla pintakasvillisuus haittaa selvästi taimen kehitystä sen ensimmäisinä kasvuvuosina. Pellonmetsitysaloilla mekaaninen tai kemiallinen heinäntorjunta on tarpeen lähes aina.

Tyypillisesti heinäystarve on suurimmillaan 1–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Kaikkein rehevimmillä kohteilla heinäntorjunnalle voi olla tarvetta jo samana kesänä, kun taimet on istutettu. Heinäntorjunta voidaan joutua tekemään useampana kasvukautena.

3. Milloin heinäntorjunta kannattaa tehdä?

Heinäntorjunnalle otollista aikaa on keski- ja loppukesä, jolloin pintakasvillisuus on rehevimmillään.

Työ kannattaa tehdä viimeistään syksyllä, jottei taimi kaadu maata vasten pintakasvillisuuden lakoontuessa. Syksyllä työtä nopeuttaa se, että vihreät taimet on helpompi löytää heinän seasta, mutta taimen kuluvan kauden kasvuun heinäntorjunta ei enää syksyllä vaikuta.

4. Millaisia työkaluja heinäntorjunnassa tarvitaan?

Yksinkertaisimmillaan työhön riittävät tukevavartiset kengät ja paksut käsineet. Vaikka heinäntorjuntaa tehdään usein lämpimässä säässä, kannattaa pukea pitkälahkeiset housut ja riittävän paksu paita, jonka selkämyksestä eivät paarmat pure läpi.

Kun taimi löytyy, sen ympäriltä poljetaan heinät kumoon noin metrin säteeltä siten, etteivät heinät kaatuessaan yllä taimen päälle. Tarvittaessa kasvillisuutta voi taittaa myös käsin.

Heinien kaatamiseen voi käyttää myös keppiä tai esimerkiksi jääkiekkomailaa. Kepin hyötynä on se, että sitä voi käyttää apuna taimen etsimisessä.

Pintakasvillisuudesta riippuen työssä voi käyttää myös sirppiä, Raiva -veistä tai raivaussahaa. Raivaussahan kanssa työskennellessä pitää olla tarkkana, ettei katkaise vahingossa kasvatettavaa taimea.

5. Miten taimen löytää sakeasta heinikosta?

Heinäntorjuntatyössä usein iso osa ajasta kuluu taimien etsimiseen. Jos maanmuokkaus ja istutus on tehty oikein, voi taimen sijaintia hahmottaa etsimällä maastosta mättäitä sekä pintakasvillisuudesta harvempia kohtia. Mättään kohdalla on nimittäin yleensä vähemmän pintakasvillisuutta.

Taimet on yleensä istutettu varsin säännöllisin välein, joten omia jälkiä tarkkaillen voi huomata käsittelemättömät alueet, joilta taimia voi olettaa löytyvän.

Heinäntorjuntaa nopeuttaa merkittävästi, jos taimet on istutuksen yhteydessä merkitty kepeillä. Jos heinäntorjunnan tarve arvioidaan ilmeiseksi jo istutusvaiheessa, kannattaa merkkikeppien käyttöä harkita. Näin on etenkin pellonmetsityskohteilla.

Siellä jossain ne ovat, ehkä. Taimien etsiminen voi alkuun vaikuttaa toivottomalle urakalle, mutta kun etenee järjestelmällisesti, on luvassa löytämisen riemua.

6. Mitä tapahtuu, jos heinäntorjuntaa ei tehdä?

Jos heinäntorjunnan tarve on selkeä ja työ laiminlyödään, taimen kasvu hidastuu ja pahimmillaan taimet kuolevat kilpailevan kasvillisuuden varjoon. Talvella lumipeite painaa helposti heinät taimen päälle ja hennoksi jäänyt taimi painuu maata vasten, eikä pysty seuraavana keväänä nousemaan kasvuun. Heinän valtaaman taimikon täydennysistutus tai viljeleminen uudelleen on hyvin työlästä ja epävarmaa.

7. Voiko metsänomistaja vaikuttaa heinäntorjunnan tarpeeseen?

Paras keino vähentää heinäntorjunnan tarvetta on huolehtia metsän uudistamisesta mahdollisimman nopeasti päätehakkuun jälkeen. Jos päätehakkuu tehdään syksyllä, kannattaa istutus pyrkiä tekemään heti seuraavana keväänä.

Laadukkaalla maanmuokkauksella on tärkeä rooli. Oikein tehty mätäs antaa taimelle yleensä huomattavan etumatkan pintakasvillisuuden kilpailua vastaan. Kun uudistaminen tehdään metsämaalla kokonaisuudessaan laadukkaasti, tarvitaan heinäntorjuntaa vain harvoin.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito