”Tiedontarve kentällä on suuri” – paljon päänvaivaa pienvesistä

Pienvesien tunnistaminen ja lukuisten ohjeiden tulkitseminen on vaativa tehtävä.

Tilaajille
Oikealla sijaitsevaan puroon on uudistushakkuussa jätetty noin kymmenen metrin suojavyöhyke. Käsittelemätöntä suojavyöhykettä on levennetty 20 metriin taimikonhoitovaiheessa, koska tila kuuluu FSC-sertifiointiin. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Oikealla sijaitsevaan puroon on uudistushakkuussa jätetty noin kymmenen metrin suojavyöhyke. Käsittelemätöntä suojavyöhykettä on levennetty 20 metriin taimikonhoitovaiheessa, koska tila kuuluu FSC-sertifiointiin. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Ladataan...

Kommentit (1)

  1. Kurki

    Lainaus:”Suojavyöhykkeiden tarkoitus on vähentää metsätalouden kuormitusta vesistöissä. Samalla ne muodostavat sekä metsä- että vesilajeille tärkeitä ekologisia käytäviä.”

    Kun katsoo kuvituskuvia, niin herää kysymys, mitä kuormitusta metsäinen suojavyöhyke vähentää. No ei ainakaan vesien varsinaista ongelmaa vesien ruskeutta ja tavoitetta saada vedet kirkkaimmiksi, sillä tässäkin noron tai puron rannalla näkyy olevan lehtipuiden lehtia suorastaan mattona, josta se ruskea väri pienvesiin noroon ja puroon varsinaisesti syntyy.
    Paremminkin norojen ja purojen suojakaistojen pitäisi olla puutomia, niin pienvedet olisivat kirkkaamppia.
    Nuokin lisäravinnekuormat fosfori ja typpi talousmetsistä luonnontilaisiin nähden ovat niin mitättömiä, ettei niitä kannata ottaa edes esille.
    Fosforinkin (20 g/ha) noin 5..10 sokeripalan painoista nokaretta fosforia hehtaarilta.
    Voi käydä katsomassa MetsäVesi-loppuraportin 2020 kuvaa 28 sivulla 66.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat