Saimme taas viime viikolla lukea Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman uutisen – pikaennakon, jonka mukaan Suomen metsät ovat jälleen viime vuonna kääntyneet hiilenpäästölähteeksi.
Äskettäin Suomen ympäristökeskus Syke julkaisi liukusäätimellä varustetun laskurin, joka havainnollistaa, kuinka metsien hiilinielu/-päästö muuttuu, kun vuotuisia hakkuumääriä muutetaan. Perustana olivat Luken kasvihuonekaasutaselaskelmat.
Tarinan lopun arvaattekin. Nykyiset hakkuumäärät johtavat hiilipäästöihin ja Suomen itse itselleen vuoteen 2035 asettaman hiilineutraaliustavoitteen karkaamiseen.
Arvattavasti tavoitteena on kampanjoida hakkuiden vähentämiseksi tavalla, jonka tulevaa hallitusohjelmaa rustaavat poliitikotkin ymmärtävät: kymmenen miljoonaa kuutiota pois vuotuisista hakkuumääristä toteuttaisi Suomen hiilineutraaliustavoitteet.
Tätä totuutta ympäristötutkijat puolustavat yhtä kiivaasti kuin SAK saavutettua etua.
Melkeinpä surkuhupaisa esimerkki tästä nähtiin viime vuonna, kun Neloskanavan Savotta-ohjelman esittelyssä Tero Pitkämäki kyseenalaisti Luken hiililaskelmat – todennäköisesti aika kepein perustein. Lausumansa seurauksena Pitkämäki joutui joltiseenkin paskamyrskyyn muun muassa Helsingin Sanomissa.
Pitkämäen lausuma muistettiin vielä tänä keväänä Savotan toisen tuotantokauden alkaessa, ja Helsingin Sanomat laati uuden tv-arvostelun kakkososasta.
Arvion laatinut Miikka Ylä-Jussila moitti metsätaloutta esittelevää ohjelmaa ja siteerasi jutussaan Syken tutkimusprofessori Panu Halmetta, joka oli aiemmin luonnehtinut Pitkämäen väitettä ”räikeäksi asiavirheeksi”.
En tiedä, miksi Halme oli aktiivisesti ampumassa Pitkämäen ajatelmia alas. Hän on metsäluonnon monimuotoisuuden tutkija, ei ilmasto- tai hiilinielujen laskija. Hakkuumäärien alentaminen Halmeelle varmasti kelpaisi.
HS:n jutussa siteerattu Halme muistutti, että Luke on kerännyt ja varsinkin mallintanut metsätietoa isosti kasvihuonekaasulaskelmiensa tueksi.
Mutta oliko ”räikeä asiavirhe” kyseenalaistaa Luken tulokset, kuten Pitkämäki teki?
Halmeen sananvalinta saattoi tässä kohtaa olla melko rohkea. Ex-keihäänheittäjän lisäksi professoritason ilmasto-, metsä- ja suotutkijat ovat näkyvästi ja äänekkäästi kyseenalaistaneet Luken kasvihuonelaskelmien luotettavuuden. Erityisesti on epäilty Luken turvemaille laatimien hiililaskelmien perusteita.
Myös Suomen hallitus havahtui kasvihuonekaasulaskennan epävarmuuksiin ja myönsi viime vuonna mittavan määrärahan poikkitieteelliselle Hiket-hankkeelle, jossa koetetaan saada tolkkua maankäyttösektorin hiilinieluihin.
Hakkuiden vähentäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on vaikutuksiltaan kyseenalaista. Tämä on hyvä pitää mielessä vaikkapa silloin, kun siirtelee Syken laskurin vuotuisia hakkuumääriä kuvaavaa liukusäädintä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja Suomen ilmastotavoitteet eivät ole ihan sama asia – Googleta hakusana ”hakkuuvuoto”.
Samalla kun Suomen metsät Luken mukaan ovat jälleen hiilipäästöjen lähteitä, Ruotsissa metsävaroihin nähden vähintään yhtä intensiivisesti hakatut metsät sitovat joka vuosi Ruotsin maatalouskorkeakoulun laskelmien mukaan kymmeniä miljoonia kuutiometrejä hiilidioksidia.
Mahtaakohan ruotsalaistutkijoidenkin laskelmissa olla ”räikeä asiavirhe”?
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
peisetti