Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
On meissä metsänomistajissa tuhlaavaista sakkia. Ensin myyvät aukon puut hyvään hintaan. Sitten vähän kitisten huolehtivat istutuksista,. Kun pitäisi varmistaa, että tuo istusinvestointi tuottaa jotain, niin puunmyyntirahat on näemmä tuhlattu taivaan tuuliin. Ei ole enää varoja huolehtia investoinnin onnistumisesta perkaamalla taimikko. Jättävätkö samaiset tyypit autonsa huollattamatta ja talonsa maalaametta. kun Valtio ei tue?
Minä en periaatteessa ymmärrä koko Metka- tai entistä Kemera-tukea. Metsätalous on liiketoimintaa ja siitä saatava rahavirta on nykyään n 3,5 miljatrdia euroa. Eikö metsänomistajilla ole varaa lohkaista pienen pintä siivua, jotta liiketoiminta jatkuisi jatkossakin.
Metsänomistavat pilaavat vaan maineensa kerjäämällä tuollaisia rippusia. Meidän yhteismetsä perkauttaa taimikot, ja niin monta kertaa, kun se on tarpeen. Läheskään aina ei silloin saada tukea, mutta ei se meitä haittaa. Yhteismetsän tavoite on harjoittaa kestävää metätaloutta ja tämän perusta on hyvät taimikot. Jos sattuu, että perkaus on Metka-kelpoinen, niin tottakai otetaan raha vastaan.
”Metsävähennyksellä ja metsälahjavähennyksellä valtio antaa reilun veroedun puuta myyville metsänsä kaupalla tai lahjalla saaneille metsänomistajille.” vastoin yleistä harhaluuloa kyseessä ei ole reilu veroetu vaan sumutus – jos olisit normaali yritys, saisit vähentää koko hankintakulun 70% sijaan.
Ei se viivyttely mitään auta kun seuraavana vuonna taas rahat loppuvat vielä nopeammin. Kun Metkan hakee heti niin silloin rahat saa heti kun rahaa on.
Mutta onhan tämä tosiaan mielenkiintoinen kierre kun joka vuosi Metka-rahoista käytetään suurempi osa edellisen vuoden rästien maksuun.
”…jo yhden vuoden viivytys toimenpiteen toteutuksessa voi aiheuttaa tukea suuremman vahingon.” Muutamat valitettavasti viivyttelevät raivausta vuoden tai pari saadakseen varmasti tukea . Käytännössähän tuki valuu näin menetellen täysin hukkaan. Kun hoitotoimet tehdään metsän ehdoilla, tukia ei tarvita . Oikea-aikaisien raivauksien kohdalla tukiehdot eivät edes täyty. Tukiehtoja tarkasti tulkittaessa ollaan liikkeellä liian aikaisin. Taimikon kannalta ajoissa.
Juuri näin. Usein teemme sen ensimmäisen raivauksen niin ajoissa, ettei tukea saa. Sitten taimikko ikäänkuin pomppaa kasvuun. Jossain vaiheessa tulee taas perkaus ajankohtaiseksi ja silloin työ on tukikelpoinen.
Laskin, että viimeisen 18 vuoden aikana ollaan saatu Kemera- ja Metka-tukia keskimäärin 0,9 % puunmyyntituloistamme.
Vaikkei tukiasiaan liitykään, niin päätehakkuissa on hehtaarikohtainen puumäärämme lisääntynyt 10-vuotiskaudesta 2008-2017 kauteen 2018-2025 10 %:a ja tilakohtainen myyntitulomme 26 %:a. Ei Metkä-tuilla metsätalouden kannattavuutta paranneta, mutta tukien odottelulla voidaan kyllä huonontaa kuten tuolla edellä kirjoitettiin.
Totta. Ovat olleet yleensä kylvöaloja. Yksi oli kummallinen suokuvio, jossa pusikko tai olla valmiina odottamassa. Siinä olisivat istutustaimet jääneet toisiksi ilman perkausta.
On meissä metsänomistajissa tuhlaavaista sakkia. Ensin myyvät aukon puut hyvään hintaan. Sitten vähän kitisten huolehtivat istutuksista,. Kun pitäisi varmistaa, että tuo istusinvestointi tuottaa jotain, niin puunmyyntirahat on näemmä tuhlattu taivaan tuuliin. Ei ole enää varoja huolehtia investoinnin onnistumisesta perkaamalla taimikko. Jättävätkö samaiset tyypit autonsa huollattamatta ja talonsa maalaametta. kun Valtio ei tue?
Minä en periaatteessa ymmärrä koko Metka- tai entistä Kemera-tukea. Metsätalous on liiketoimintaa ja siitä saatava rahavirta on nykyään n 3,5 miljatrdia euroa. Eikö metsänomistajilla ole varaa lohkaista pienen pintä siivua, jotta liiketoiminta jatkuisi jatkossakin.
Metsänomistavat pilaavat vaan maineensa kerjäämällä tuollaisia rippusia. Meidän yhteismetsä perkauttaa taimikot, ja niin monta kertaa, kun se on tarpeen. Läheskään aina ei silloin saada tukea, mutta ei se meitä haittaa. Yhteismetsän tavoite on harjoittaa kestävää metätaloutta ja tämän perusta on hyvät taimikot. Jos sattuu, että perkaus on Metka-kelpoinen, niin tottakai otetaan raha vastaan.
”Metsävähennyksellä ja metsälahjavähennyksellä valtio antaa reilun veroedun puuta myyville metsänsä kaupalla tai lahjalla saaneille metsänomistajille.” vastoin yleistä harhaluuloa kyseessä ei ole reilu veroetu vaan sumutus – jos olisit normaali yritys, saisit vähentää koko hankintakulun 70% sijaan.
Ei se viivyttely mitään auta kun seuraavana vuonna taas rahat loppuvat vielä nopeammin. Kun Metkan hakee heti niin silloin rahat saa heti kun rahaa on.
Mutta onhan tämä tosiaan mielenkiintoinen kierre kun joka vuosi Metka-rahoista käytetään suurempi osa edellisen vuoden rästien maksuun.
”…jo yhden vuoden viivytys toimenpiteen toteutuksessa voi aiheuttaa tukea suuremman vahingon.” Muutamat valitettavasti viivyttelevät raivausta vuoden tai pari saadakseen varmasti tukea . Käytännössähän tuki valuu näin menetellen täysin hukkaan. Kun hoitotoimet tehdään metsän ehdoilla, tukia ei tarvita . Oikea-aikaisien raivauksien kohdalla tukiehdot eivät edes täyty. Tukiehtoja tarkasti tulkittaessa ollaan liikkeellä liian aikaisin. Taimikon kannalta ajoissa.
Juuri näin. Usein teemme sen ensimmäisen raivauksen niin ajoissa, ettei tukea saa. Sitten taimikko ikäänkuin pomppaa kasvuun. Jossain vaiheessa tulee taas perkaus ajankohtaiseksi ja silloin työ on tukikelpoinen.
Laskin, että viimeisen 18 vuoden aikana ollaan saatu Kemera- ja Metka-tukia keskimäärin 0,9 % puunmyyntituloistamme.
Vaikkei tukiasiaan liitykään, niin päätehakkuissa on hehtaarikohtainen puumäärämme lisääntynyt 10-vuotiskaudesta 2008-2017 kauteen 2018-2025 10 %:a ja tilakohtainen myyntitulomme 26 %:a. Ei Metkä-tuilla metsätalouden kannattavuutta paranneta, mutta tukien odottelulla voidaan kyllä huonontaa kuten tuolla edellä kirjoitettiin.
Aika aikaisin pitää varhaisperkaus tehdä jotta tukea ei saisi, alle 70cm pituudessa. Olen sellaisen itsekin kyllä tehnyt ainakin kerran, kylvöalalla.
Totta. Ovat olleet yleensä kylvöaloja. Yksi oli kummallinen suokuvio, jossa pusikko tai olla valmiina odottamassa. Siinä olisivat istutustaimet jääneet toisiksi ilman perkausta.
ei pidä valitella, seuraava hallitus sitoo tuet ilmasto talkoisiin ja muuhun huuhaa toimintaan- katkolla jo muutenkin 2029?