Riittämättömän rahoituksen seurauksena metsätalouden kannustejärjestelmä Metkasta on tullut jarrutusjärjestelmä – ja pahimpaan mahdolliseen aikaan, kesäsesongin alussa.
Valtio on tukenut yksityismetsänomistusta kohta sadan vuoden ajan. Keinoina on käytetty ainakin halpaa lainaa, suoria tukia ja veroetuja. Kaksi viimeistä ovat edelleen käytössä.
Metsävähennyksellä ja metsälahjavähennyksellä valtio antaa reilun veroedun puuta myyville metsänsä kaupalla tai lahjalla saaneille metsänomistajille. Ja metsätalouden kannustejärjestelmä Metka palkitsee metsiänsä hoitavaa metsänomistajaa käteisellä rahalla.
Tukijärjestelmien tarkoitus on pääasiassa puuntuotannon edistäminen. Esimerkiksi Metka-tuen tarkoitus on ohjata metsänomistajia toteuttamaan metsänhoitotöitä, joiden taloudellinen hyöty realisoituu vasta vuosikymmenien päästä. Kenties vasta seuraavalle sukupolvelle.
Selvästi eniten hyödynnetään taimikonhoidon tukia. Viime vuosina on kuitenkin käynyt niin, että tukirahat eivät riitä alkuunkaan.
Vuonna 2025 tukieurot loppuivat kesken syksyllä ja loppuvuonna tehtyjen töiden tuet siirtyivät maksettavaksi seuraavan vuoden alussa. Kun sitten seuraavan vuoden tukibudjetista napattiin heti vanhat saatavat päältä, tulevat vuoden 2026 tukirahat loppumaan vielä aikaisemmin.
Kierre on valmis. Tuet päätyvät nopeimmille. Kenties jopa kohteille, joille ei vielä olisi kannattanut edes mennä.
Hoitotöitä myös lykätään, sillä monet metsänomistajat haluavat tukirahat heti eikä vasta ensi vuonna. Toisaalta jo yhden vuoden myöhästyminen taimikonhoidossa voi tuoda tappiota tukieurojen verran.
Puuntuotannon kannustaminen kääntyy itseään vastaan – ja raivauksilla eläville metsureille tulee nälkä.
Vastoin yleistä harhaluuloa metsän kuutiomääräinen kasvu on kovempaa hoitamattomana. Näin kasvatettava puu on kuitenkin vähäarvoista kuitupuuta. Taimikoita hoidetaan ja metsiä harvennetaan järeytymisen eli tukkipuun kasvatuksen vuoksi. Häviäjinä hoitamattomuudessa ovat metsänomistajat sekä sahateollisuus.
Valtiolla on nyt valinnan paikka. Vaihtoehtoja on. Ilmeisin on riittävä rahoitus, mutta se ei taida sopia yhteen säästökuurien kanssa.
Varoja voisi ohjata tukijärjestelmään jostain muualta. Olisiko esimerkiksi valmisteilla olevan joutomaiden metsitystuen euroista enemmän hyötyä jo olemassa olevien metsien hoidossa? Voisi myös harkita hehtaarikohtaisten tukien pienentämistä, jotta jokaiselle riittäisi edes jokunen tukieuro.
Kovin vaihtoehto olisi tukijärjestelmän alasajo. Jos järjestelmä aiheuttaa kannustamisen sijaan viivyttelyä, se ei palvele tarkoitustaan. Toivottavasti tähän ei kuitenkaan tarvitse mennä.
Jotain täytyy joka tapauksessa tehdä. Kannustejärjestelmä kannustaa vain, jos se on palkinto, ei kilpailu.
Kirjoittaja työskentelee myyntipäällikkönä Mhy Päijänteessä.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
On meissä metsänomistajissa tuhlaavaista sakkia. Ensin myyvät aukon puut hyvään hintaan. Sitten vähän kitisten huolehtivat istutuksista,. Kun pitäisi varmistaa, että tuo istusinvestointi tuottaa jotain, niin puunmyyntirahat on näemmä tuhlattu taivaan tuuliin. Ei ole enää varoja huolehtia investoinnin onnistumisesta perkaamalla taimikko. Jättävätkö samaiset tyypit autonsa huollattamatta ja talonsa maalaametta. kun Valtio ei tue?
Minä en periaatteessa ymmärrä koko Metka- tai entistä Kemera-tukea. Metsätalous on liiketoimintaa ja siitä saatava rahavirta on nykyään n 3,5 miljatrdia euroa. Eikö metsänomistajilla ole varaa lohkaista pienen pintä siivua, jotta liiketoiminta jatkuisi jatkossakin.
Metsänomistavat pilaavat vaan maineensa kerjäämällä tuollaisia rippusia. Meidän yhteismetsä perkauttaa taimikot, ja niin monta kertaa, kun se on tarpeen. Läheskään aina ei silloin saada tukea, mutta ei se meitä haittaa. Yhteismetsän tavoite on harjoittaa kestävää metätaloutta ja tämän perusta on hyvät taimikot. Jos sattuu, että perkaus on Metka-kelpoinen, niin tottakai otetaan raha vastaan.
”Metsävähennyksellä ja metsälahjavähennyksellä valtio antaa reilun veroedun puuta myyville metsänsä kaupalla tai lahjalla saaneille metsänomistajille.” vastoin yleistä harhaluuloa kyseessä ei ole reilu veroetu vaan sumutus – jos olisit normaali yritys, saisit vähentää koko hankintakulun 70% sijaan.
Ei se viivyttely mitään auta kun seuraavana vuonna taas rahat loppuvat vielä nopeammin. Kun Metkan hakee heti niin silloin rahat saa heti kun rahaa on.
Mutta onhan tämä tosiaan mielenkiintoinen kierre kun joka vuosi Metka-rahoista käytetään suurempi osa edellisen vuoden rästien maksuun.
”…jo yhden vuoden viivytys toimenpiteen toteutuksessa voi aiheuttaa tukea suuremman vahingon.” Muutamat valitettavasti viivyttelevät raivausta vuoden tai pari saadakseen varmasti tukea . Käytännössähän tuki valuu näin menetellen täysin hukkaan. Kun hoitotoimet tehdään metsän ehdoilla, tukia ei tarvita . Oikea-aikaisien raivauksien kohdalla tukiehdot eivät edes täyty. Tukiehtoja tarkasti tulkittaessa ollaan liikkeellä liian aikaisin. Taimikon kannalta ajoissa.
Juuri näin. Usein teemme sen ensimmäisen raivauksen niin ajoissa, ettei tukea saa. Sitten taimikko ikäänkuin pomppaa kasvuun. Jossain vaiheessa tulee taas perkaus ajankohtaiseksi ja silloin työ on tukikelpoinen.
Laskin, että viimeisen 18 vuoden aikana ollaan saatu Kemera- ja Metka-tukia keskimäärin 0,9 % puunmyyntituloistamme.
Vaikkei tukiasiaan liitykään, niin päätehakkuissa on hehtaarikohtainen puumäärämme lisääntynyt 10-vuotiskaudesta 2008-2017 kauteen 2018-2025 10 %:a ja tilakohtainen myyntitulomme 26 %:a. Ei Metkä-tuilla metsätalouden kannattavuutta paranneta, mutta tukien odottelulla voidaan kyllä huonontaa kuten tuolla edellä kirjoitettiin.
Aika aikaisin pitää varhaisperkaus tehdä jotta tukea ei saisi, alle 70cm pituudessa. Olen sellaisen itsekin kyllä tehnyt ainakin kerran, kylvöalalla.
Totta. Ovat olleet yleensä kylvöaloja. Yksi oli kummallinen suokuvio, jossa pusikko tai olla valmiina odottamassa. Siinä olisivat istutustaimet jääneet toisiksi ilman perkausta.
ei pidä valitella, seuraava hallitus sitoo tuet ilmasto talkoisiin ja muuhun huuhaa toimintaan- katkolla jo muutenkin 2029?