Metsänhoito | Puulaji vaihtoon?

Viljelty kuusi kannattaa karullakin kasvupaikalla kasvattaa ensiharvennukseen asti.

Kumpi otetaan pois? Kasvupaikka on istutetulle kuuselle liian karu. Mäntyjen riski joutua hirven turpaan on puolestaan suuri vielä vuosia. (Kuva: Sami Karppinen)

Karulla kasvupaikalla räytyvä kuusi aiheuttaa metsänomistajalle päänvaivaa taimikonhoitovaiheessa, sillä usein kuusikon sekaan on syntynyt luontaisesti myös mäntyjä. Ne ovat kehityskelpoisia, mutta kuusia selvästi lyhyempiä. Miten taimikonhoito pitäisi tällaisella kohteella tehdä? Kannattaako istutetut kuuset kaataa mäntyjen tieltä?

”Pitäisimme männyn laatukehityksen ja hirvituhoriskin takia taimikon tiheyden korkeana, eli emme tekisi systemaattisesti kuusten poistoa taimikonhoidossa”, ohjeistavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Saija Huuskonen ja Timo Saksa.

Varhaisperkausvaiheessa taimikko hoidetaan normaalin havupuutaimikon tapaan.

”Lehtipuita voi poistaa, jos ne haittaavat mäntyjen kehitystä. Tarvittaessa myös yksittäisiä mäntyjen kasvua haittaavia kuusia voi kaataa. Mäntyjen suojaukseen voisi käyttää Trico-hirvikarkotetta, jotta saadaan riittävä tiheys hyvälaatuisia mäntyjä.”

Hirvien ehdoilla

Tutkijat suosittelevat tekemään taimikon harvennuksen vasta, kun hirvituhoriski on ohitettu. Käytännössä tämä tarkoittaa männyllä vähintään 4–6 metrin pituusvaihetta.

”Taimikko harvennetaan noin 2 000 rungon tiheyteen, jos kuusia on paljon. Jos puusto on selvästi mäntyvaltaista, voi tiheys olla korkeampi, noin 2 200 runkoa hehtaarilla.”

Vaikka kyseessä olisi selkeästi männyn kasvupaikka, suosittelevat Huuskonen ja Saksa kasvattamaan istutetut kuuset karuhkollakin kasvupaikalla ensiharvennusvaiheeseen saakka.

”Jos laadukkaita mäntyjä on säilynyt riittävästi, ensiharvennus kannattaa tehdä selkeästi männyn hyväksi, jolloin poistumassa suurempi osa on kuusia.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut