Hyppää kyytiin”, Arto Tiitinen huikkaa. Olemme juuri saapuneet Hankasalmelle Iskun toimitusjohtajan lapsuuden kotitilalle Huutoniemeen. Tiitinen on lähdössä tarkastamaan läheistä hakkuutyömaata, hän kipuaa Valtran hyttiin ja kehottaa toimittajaa tulemaan perässä.

Uudenkarhean traktorin ilmastoitu koppi tuntuu elokuun alun helteissä miellyttävältä. Pitkään emme pääse viilennyksestä nauttimaan, sillä kuusikon päätehakkuulle on matkaa alle kilometri. Pian edessämme näkyy Ponssen Scorpion-harvesteri työssään.

”Minun metsässäni eivät kaada puuta muut kuin Ponsset. Jos yhtiöllä ei ole Ponssea, sitten ei tule puukauppaa”, Tiitinen toteaa.

Tiitinen johti 2000-luvun alussa Ponssea ja rakkaus firman metsäkoneisiin on säilynyt. Hänen mukaansa Ponssella on parhaat koneet, puun mittaus ja teknologia.

Aina puukauppakumppanilla ei ole ollut Ponssea korjuukalustossaan, mutta jostain sellainen on lopulta löytynyt, Tiitinen toteaa.

Erinomaista jälkeä

Tällä kertaa puita kaataa Metsä-Multia Oy:n kone. Tukit ovat menossa läheiselle Versowoodin sahalle.

Tiitinen katsoo tyytyväisenä kantoja. Puu on otettu tarkkaan ja kannot ovat lyhyitä. Hän pyytää metsäkoneen kuljettaja Sami Liimataista kaatamaan yhden kuusen hakkuukuvion rajalta, ettei se kaadu tuulessa. Myös nuoremmat männyntaimet lähellä tietä Tiitinen haluaa säästää ja toivoo, ettei niiden kohdalle tehdä laanipaikkaa.

”Yleensä pyrin aina olemaan paikalla, kun hakkuu aloitetaan. Lopullinen vastuu on metsänomistajalla. Kyllä omasta omaisuudesta täytyy pitää huolta, olla kiinnostunut ja käydä siellä.”

Aina Tiitinen ei ehdi paikan päälle, mutta silloinkin hän keskustelee metsäkoneen kuljettajan kanssa puhelimitse. Näin kuljettajalla on tieto, minkälaiseen tiheyteen metsänomistaja haluaa metsän jätettävän. Esimerkiksi tuulisella alueella puut saavat jäädä kasvamaan tavanomaista tiheämmässä.

Tiitisen metsät sijaitsevat Keski-Suomessa, jossa Metsäkeskuksen korjuujälkiselvityksen tulokset näyttivät harvennusjäljen olevan paikoin luokatonta. Sittemmin korjuujälkiselvityksen aineistossa ja mittaustavoissa löydettiin puutteita.

Tiitinen on ollut harvennusjälkeen tyytyväinen.

”Omissa metsissäni kaikki on mennyt erinomaisesti. Nythän ovat pakitelleet korjuujälkituloksissa, mutta hirmuinen haloo saatiin aikaiseksi ja Keski-Suomi tikun nenään.”

Kilometrejä metsäteitä

Jatkamme matkaa takaisin kotitilalle. Tiitinen ohjaa traktoria tottunein ottein. Maatalon poikana hän on oppinut käyttämään työkoneita pienestä pitäen.

Kaikkiaan tilalta löytyy neljä Valtran traktoria. Kiintymys juuri Valtran traktoreihin selittyy sekin työhistorialla: Tiitinen aloitti uransa Valtran traktoreista.

Omilla traktoreillaan hän ajaa puita ensiharvennuksilta, tekee lumitöitä ja kunnostaa metsäteitä. Edellisenä viikonloppuna Tiitinen lanasi allamme olevalla Valtralla metsäteitä useamman tunnin. Lanattavaa riittää, sillä metsätiluksia halkoo ”kilometritolkulla” metsäteitä.

Metsätiet ovat Tiitiselle toimivan metsänhoidon ydin. Tiheän metsätieverkoston ansiosta pääsee helposti istuttamaan, heinäämään ja raivaamaan. Metsäteitä lanatessa näkee myös hoito- ja hakkuutarpeet.

”Sitten on myös tulipalokysymys. Jos ei ole tieverkostoa, voi tulla tuhoja, kun ei päästä lähelle.”

Tiitinen pyörähtää traktorilla tienpistolla ja näyttää, minkälainen huoltotiemalli hänen tilallaan on. Taimikkoa halkovasta päätiestä lähtevä pisto haarautuu tien päässä Y-kirjaimen mallisesti. Näin taimikon eri kulmat on helppo saavuttaa ja pitää kunnossa eikä raivaussahaa tarvitse kantaa pitkiä matkoja.

Teiden teko luonnistuu helposti, sillä pihalta löytyy oma kaivinkone. Sillä Tiitinen tekee tiet, kaivaa ojat ja muokkaa maat. Ei voi kuin ihmetellä, miten toimitusjohtajan aika riittää.

”Ei pidä jahkailla ja ihmetellä, vaan käydä tekemässä pois. Sitten seuraavaan seikkailuun.”

Metsätyö on lomaa

Tiitisen päivät alkavat aamuseitsemän tai -kahdeksan aikaan ja päättyvät puolilta öin. Vieraita tulee ja illat kuluvat heidän kanssaan, palavereissa tai matkoilla. Lomia ei juuri ehdi pitää, mutta aina Suomessa ollessaan hän suuntaa viikonloppuisin Hankasalmelle.

”Minulla on lomaa, kun tulen tänne ja pääsen metsään. Eväsreppu on mukana, saa olla luonnossa rauhassa ja tehdä korjuusuunnitelmia.”

Viikonloppuisin metsätyöt vievät helposti 10–12 tuntia päivässä, mutta se on lepoa ja vastapainoa johtajan työlle. Metsä on voimaannuttava paikka, jonka kasvua on rauhoittava seurata.

”Tämä tila on lainassa ja menee sitten eteenpäin. Jokainen sukupolvi yrittää hoitaa metsää parhaalla mahdollisella tavalla ja siirtää oppia seuraavalle sukupolvelle. Siitä kai se kiinnostus tulee, ja kun on eri ikäisiä metsiä.”

Eri-ikäisissä metsissä riittää hoidettavaa, harvennettavaa ja päätehakattavaa. Aina pitää tehdä jotakin.

Metsä myös opettaa pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kerran kaivinkoneen tela putosi maata muokatessa. Oli lauantai-ilta ja ulkona satoi räntää. Tiitisen ei auttanut kuin uskoa, että tela saadaan paikoilleen ja pyytää naapurin isäntää avuksi.

”Vaikka tilanne on minkälainen, pitää pysyä rauhallisena. Se on vähän kuin bisneksessä. Kaikki selviää, kun vaan tehdään oikeita asioita.”

Niin lokakuisena iltanakin. Kone saatiin kuntoon ja kotiin päästiin.

20 000 taimen urakka

Tiitinen suunnittelee ja hoitaa metsiään ottaen huomioon koko kiertoajan ja tulevat omistajat. Osan metsistä hän omistaa poikansa Matin kanssa yhtymänä. Poika auttaa metsien hoidossa, kun työmatkoiltaan ehtii. Välillä metsään lähtee myös Tiitisen vaimo, joka sai äitienpäivälahjaksi uuden raivaussahan.

Uutta metsää Tiitinen ostaa aina, kun sopivaa tulee kaupan. Ennen tilakauppoja hän kuitenkin keskustelee hankinnasta poikansa kanssa. Kaikki ostetut metsätilat lannoitetaan, eikä taimissa pihistellä. Maahan isketään kaksivuotiaita jalostettuja taimia, jotka kasvavat nuorempia ja pienempiä taimia nopeammin heinistä ohi.

Kuluneena keväänä tiloille istutettiin kaikkiaan 20 000 tainta oman ja perheen ulkopuolisten voimin. Tiitinen hoiti maanmuokkausta ja naapurit auttoivat, kun oma aika ei kaikkeen riittänyt.

”Heinäiselle alueelle teen vähän isommat laikut, ettei heinä nouse niin nopeasti. Ja vaikka heinä kaatuukin, se ei vie tainta.”

Oppia metsänhoitoon Tiitinen on saanut isältään. Hän on opiskellut myös maa- ja metsätaloutta Suonenjoella ja tehnyt metsurin töitä. Armeijasta päästyään hän osti kolmen kuukauden vekselillä metsätilan, kaatoi itse puut ja maksoi vekselin pois. Savotta opetti paitsi metsätöitä myös johtajan työssä tarvittavaa ymmärrystä kvartaalitaloudesta.

Rutkasti oppia Tiitinen kokee saaneensa myös Metsähallitukselta, jonka hallituksen puheenjohtajana hän oli kahdeksan vuotta.

”Se on valtavan hyvä organisaatio ja iso kokonaisuus. Viisautta on siinä talossa valtavasti.”

Puusta syntyy työtä

Tiitiselle on tärkeää, että metsiä hoidetaan ja puu liikkuu. Huonekalufirman toimitusjohtajana hän tunnistaa metsien kansantaloudellisen merkityksen.

”Puu on meidän ainoita luonnonvaroja, jota jalostamme vientituotteeksi. Kaikki raha jää omaan maahan. Sitten syntyy työtä alueelle, missä sitä ei oikein ole.”

Iskun käyttämästä puusta kolme neljäsosaa tulee kotimaasta. Kotimaisen raaka-aineen ansioista tuotanto pyöri taukoamatta läpi korona-ajan. Toimitusjohtajalle se tiesi työtä Lahden pääkonttorilla. Metsien hoitaminen jäi silloinkin viikonloppuun.

”Olen ollut etäpäivällä täällä Hankasalmella kaksi päivää kahdentoista vuoden aikana.”

Uusi päärakennus massiivihirrestä

Kotitilan pihalle saavuttaessa huomio kiinnittyy rakenteilla olevaan uuteen maatilan päärakennukseen. Arkkitehti Jukka Tikkasen suunnittelema ja Honkarakenteen toteuttama massiivihirsinen rakennus on keskeneräisenäkin vaikuttava. Entisen päärakennuksen paikalle nousevan talon rakennustyöt alkoivat edelliskesänä.

Metsätöiden ohella Tiitinen on viikonloppuisin osallistunut uuden päärakennuksen rakennustöihin. Viime kesänä hän teki pohjia kaivinkoneella yhdessä rallimestari Tommi Mäkisen kanssa. Haastattelua edeltävänä sunnuntaina vuorossa olivat räystäänaluset.

Terassin mäntylankut ovat omasta metsästä. Terassia varten yhtä kuviota harvennettiin ja harvennuspuusta sahattiin lankut. Muuttovalmista pitäisi olla muutamien kuukausien päästä.

”Tämä on sukutila. Olemme olleet parisataa vuotta tässä. Jonkun isännän pitää tehdä kaikki rakennukset uusiksi tai korjata ne. Minulle sattui sellainen tuuri.”

ARTO TIITINEN

• Ikä 63 vuotta
• Kotoisin Hankasalmelta. Asuu Lahdessa, Jyväskylässä ja Hankasalmella.
• Koulutus Jyväskylässä/Yhdysvalloissa suoritettu MBA-tutkinto.
• Työskentelee Isku-Yhtymä Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2011. Aikaisemmin Valtran, Ponssen ja Keskisuomalaisen toimitusjohtaja.
• Istuu Metsäteollisuus ry:n ja Puuseppäteollisuus ry:n hallituksissa. Aikaisemmin muun muassa Metsähallituksen ja Honkarakenteen hallitusten puheenjohtaja.
• Perheeseen kuuluu vaimo ja poika
• Harrastaa metsänhoitoa, metsästystä, konetöitä sekä arboristin hommia.

Tiitisen vinkit metsänomistajalle

1. Metsässä on töitä jatkuvasti, ja se kiittää kasvulla hoitajaansa.

2. Tietoa kannattaa hakea ja Metsälehti tilata.

3. Uteliaisuus vie monessa asiassa eteenpäin.

4. Osta metsää ja kysy konkareilta neuvoa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.