Näin hyödynnät huippusiemensadon

Männyn luontaiselle uudistamiselle on ensi keväänä parhaat lähtökohdat vuosiin. Jotta siemensato saadaan käytettyä hyväksi, tulee toimia heti.

Männyn luontaisessa uudistamisessa käytetyin menetelmä on siemenpuuhakkuu, jossa parhaita puita jätetään siementämään alalle. Tuulituhojen välttämiseksi siemenpuut kannattaa sijoittaa ryhmiin. (Kuva: Mikko Häyrynen)

Luonnonvarakeskus ennustaa, että keväällä 2021 variseva männyn siemensato tulee olemaan toiseksi paras neljäänkymmeneen vuoteen. Pohjoisessa ja Kainuussa huippusiemensato tosin vaatii vielä lämpimän kesän.

Jos runsaan siemensadon haluaa hyödyntää omassa metsässään, tulee toimia viivyttelemättä. Suurin osa siemenistä varisee vuoden kuluttua ja itää lumien sulettua. Ennen tätä luontaisesti uudistettava ala täytyy ehtiä hakata.

Lisäksi kivennäismaiden luontainen uudistaminen vaatii pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta lähes aina maanmuokkauksen laikuttaen tai äestäen. Muokkauksella hillitään heinittymistä ja saadaan paljastettua siemenen itämiselle otollista kivennäismaata.

Parhaiten siemen itää vastikään muokattuun maahan, mutta kaikkia luontaisesti uudistettavia aloja ei ehditä muokata keväällä.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että maanmuokkaukset tehdään syksyllä ennen lumien tuloa ja hakkuut ennen sitä”, ohjeistaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Älä taistele luontoa vastaan

Parhaiten luontainen uudistaminen onnistuu männyn luontaisilla kasvupaikoilla eli kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla. Männyn siemen itää hyvin vähäravinteisilla karkeilla kivennäismailla, joissa heinä ei kilpaile sirkkatainten kanssa.

Tällaisilla kasvupaikoilla veden ja typen puute rajoittavat kasvua sen verran, ettei jalostettu taimiaines pääse oikeuksiinsa.

Routivat kivennäismaat kannattaa unohtaa. Tällaisia paikkoja ovat hienoa hietaa ja sitä hienojakoisemmat kivennäismaat, joista hiekanjyvät eivät äkkiseltään erotu.

”Routivilla mailla pintarouta eli rouste nostaa herkästi pienet sirkkataimet juurineen ylös maasta”, Remes kertoo.

Turvemaista esimerkiksi varpuvaltaiset turvekankaat kannattaa uudistaa luontaisesti. Ojitetuilla turvemailla luonnon siemenen hyödyntäminen onnistuu myös aavistuksen kivennäismaita viljavammalla kasvupaikalla. Esimerkiksi puolukkaisella turvemaalla suuri luontaisen typen määrä voi aiheuttaa oksikkuutta. Oksien karsiutumista kuitenkin auttaa luontaisesti syntyneen taimikon suuri tiheys.

Luontaisen uudistamisen taloudellinen kannattavuus korostuu etelästä pohjoiseen mentäessä.

”Lapissa luontaista uudistamista kannattaa käyttää enemmän ja viljavammilla paikoilla kuin etelässä”, Remes kertoo.

Poista siemenpuut ajoissa

Tyypillisin menetelmä luontaiselle uudistamiselle on siemenpuuhakkuu. Siinä jätetään 50–100 tuuhealatvuksista laadukasta runkoa hehtaarille siementämään. Vähemmälläkin runkomäärällä voi pärjätä, mutta tuulituhoriskiä ei sovi unohtaa. Tuuli kaataa herkästi osan siemenpuista.

Samasta syystä täystiheää männikköä ei kannata hakata suoraan siemenpuuasentoon. Metsä tulee harventaa viimeistään viisi, kuusi vuotta ennen siemenpuuhakkuuta, jotta puusto tottuisi vähitellen väljyyteen ja lisääntynyt valo kiihdyttäisi männyn kukintaa.

”Siemenpuut kannattaisi jättää ryhmiin. Siten ne säilyvät paremmin pystyssä ja ne saisi pienemmillä ajouraverkostoilla myöhemmin korjattua sieltä pois”, Remes suosittelee.

Siemenpuut on syytä poistaa viimeistään, kun taimet ovat noin puolimetrisiä. Näin siemenpuiden kaato ei vaurioita pahasti taimikkoa eikä ylispuusto varjosta ja jarruta taimien alkukehitystä.

Heti ensimmäisten sirkkatainten ilmaannuttua ei kuitenkaan kannata hakata siemenpuita nurin, sillä pienillä taimilla on paljon tuholaisia. Taimikko alkaa vakiintua muutaman vuoden sisällä itämisestä.

Kokeile kaistalehakkuuta turvemailla

Mikäli hakattava kuvio rajautuu männikköön, voidaan se uudistaa luontaisesti reunametsää hyödyntämällä eli tehdä niin sanottu kaistalehakkuu. Kaistalehakkuuta käytetään erityisesti turvemailla.

Siinä reunametsän viereen hakataan noin 25 metriä leveä kaistale. Mikäli kuvio rajoittuu kummaltakin puolelta siementävään metsään, voi kaistaleen leveys olla jopa 50 metriä.

Kaistalehakkuuta ja siemenpuuhakkuuta on myös mahdollista yhdistää ja jättää siemenpuita kaistaleiden keskelle.

Etenkin pohjoisessa, jossa hyviä siemenvuosia on harvakseltaan, luontaista uudistamista voi edesauttaa väljennyshakkuulla. Väljennyshakkuussa uudistuskypsyyttä lähestyvän tai uudistuskypsän metsän puustosta harvennetaan noin kolmasosa, jopa puolet. Näin parannetaan jäljelle jääneiden puiden siemennyskykyä ja samalla luontainen taimettuminen pääsee alkamaan.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 10/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito