Metsät keilataan taas laserilla

Metsänomistajille ja koko metsäalalle on luvassa entistä tarkempaa metsätietoa.

Laserkeilauksessa metsätiedot muodostetaan erikseen sivuiltaan 16-metrisille ruuduille, hiloille. (Kuvaaja: Suomen metsäkeskus)

Metsien toinen laserkeilauskierros käynnistyy ensi vuonna. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta maan kaikki metsät on määrä keilata ja ilmakuvata vuoteen 2025 mennessä. Keilaus on osa kansallista laserkeilausohjelmaa, jonka toteuttaa Maanmittauslaitos.

Keilaus tehdään noin kahden kilometrin korkeudelta lentokoneesta. Metsistä tuotetaan kuvioittain tiedot muun muassa puuston pituuksista, iästä, kuutiomääristä ja puulajijakaumasta sekä kasvupaikoista. Hakkuu- ja hoitoehdotukset tuotetaan laskennallisesti puusto- ja kasvupaikkatietojen perusteella.

Laserkeilauksen tueksi metsät ilmakuvataan kolmen vuoden välein. Ilmakuvatiedolla tarkennetaan puulajien tunnistamista ja kuvioiden rajauksia.

Metsänomistajat saavat metsätietonsa Metsään.fi-palvellusta. Alan toimijat, kuten metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt, voivat hankkia metsätietoja avoimen metsätiedon osiosta. Omistajatietoja ei luovuteta ulkopuolisille.

”Toimijat ovat ladanneet avoimia metsävaratietoja jo yli kolme miljoonaa kertaa”, johtava metsätiedon asiantuntija Juho Heikkilä kertoo.

Suomen metsäkeskus ylläpitää metsätietojärjestelmää, joka on metsätietoekosysteemin perusta. Se muodostuu metsätiedon tuotannosta, ylläpidosta ja hyödyntämisestä.

Hakkuukoneilta metsätietoa

Muun muassa MTK ja Metsäteollisuus ry ovat allekirjoittaneet alan yhteisen suosituksen toimittaa Metsäkeskukselle tietoja hakkuista, uudistamisista ja taimikonhoitotöistä.

”Jatkossa meidän pitäisi saada hakkuukoneilta tiedot kuvioiden rajoista ja hakkuutavasta sekä hakkuun ajankohdasta”, metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Metsäkeskuksesta toteaa.

Nykyisin Metsäkeskus saa tieto¿ja hakkuista vain metsänkäyttöilmoituksista, jotka eivät ¿läheskään aina toteudu suunnitellussa muodossa.

Metsävaratietoa saadaan jatkossa myös taimikoita hoitavien metsurien omavalvontamittauksista. Niistä voidaan muodostaa puustotunnukset taimikoille ja ennustaa niiden kehi¿tystä sekä hoidon tarvetta.

Hakkuukoneiden ja metsurien omavalvontatietoja käytetään vain metsänomistajan suostumuksella.

Luo lisää huomenna torstaina ilmestyvästä Metsälehdestä 4/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus