Metsätalouden taloudellinen tarkastelu käy mutkikkaaksi, jos kunnianhimoiset tutkijat pannaan optimoimaan puuntuottamisen kannattavuutta.

Tilanteen hahmottaminen helpottuu, jos lähdetään siitä, että tuloksen on kelvattava maksuksi Prisman kassalla. Eli puhutaan metsänomistajan tilille karttuvista ja sieltä lähtevistä euroista. Se on eri asia kuin laskennallinen kannattavuus.

Kulut alle kymmenen prosenttia

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsätalouden tulosta valtakunnallisesti ja maakunnittain. Sitä varten se kerää vuosittain tiedot metsätalouden tuloista ja menoista sekä saaduista tuista. Hehtaarin liiketulos on bruttotulojen ja menojen erotus jaettuna yksityismetsien pinta-alalla.

Tarkastelun opettavaisin tieto on kulujen suhteellinen vähäisyys metsätaloudessa. Ne ovat alle kymmenen prosenttia bruttotuloista.

Tästä seuraa, ettei liiketulosta sanottavasti pysty parantamaan kuluista tinkien. Netto ei juuri lisäänny, mutta nuukailu – esimerkiksi uudistusalojen muokkaamisesta tinkiminen – voi alentaa puuston tulevaa kasvua ja hakkuumahdollisuuksia.

Toisaalta myöskään valtion tuilla ei juuri ole merkitystä metsätalouden tulokseen. Kaikista tuloista tukien osuus on puolitoista prosenttia. Puuntuottamisen kuluista niillä katetaan viidennes.

Ainoa keino parantaa liiketulosta on lisätä hakkuita, jolloin myös tulot lisääntyvät. Toisaalta kestävien hakkuumahdollisuuksien ylittäminen alentaa tulevia hakkuumahdollisuuksia.

163 euroa hehtaarilla

Eteläisessä Suomessa metsän liiketulos kohosi Luken mukaan viime vuonna 300 euroon hehtaarilla. Valtakunnallisesti vastaava luku on 163 euroa ja Pohjois-Suomessa vajaat 70 euroa. Näin eteläsuomalainen metsähehtaari vastaa noin neljää ja puolta hehtaaria pohjoisessa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediaanipalkka oli viime kesäkuussa noin 3 800 euroa. Suomen parhaiten tuottavien metsien Päijät-Hämeessä sijaitseva 13 hehtaarin metsätila tuottaa keskivertoa kuukausipalkkaa vastaavan tuloksen vuodessa. Valtakunnan keskimääräisellä metsän tuotolla ylimääräisen kuukausipalkan saa 23 metsähehtaarilla. Pohjoisessa siihen tarvitaan liki 57 hehtaaria.

30 hehtaarin tilalta kymppitonnin tulot

Kuvitteellisella 30 hehtaarin eteläsuomalaisella metsätilalla metsätalouden liiketulos muodostuu suunnilleen seuraavasti.

Puusto kasvaa vuosittain kuusi ja puoli kuutiometriä hehtaarilla, yhteensä 195 kuutiota. Metsiköiden kiertoajaksi oletetaan 60 vuotta. Kasvatusmetsiköt harvennetaan kahdesti. Päätehakkuutta tehdään puoli hehtaaria ja harvennuksia hehtaari vuodessa.

Kaikki taimikot hoidetaan kahteen kertaan. Hoitotöihin haetaan metka-tukea, joka on 240 euroa hehtaarille. Puolet harvennusmetsistä ennakkoraivataan, työ tehdään metsänomistajan omalla kustannuksella. Hallintokuluksi oletetaan 5 euroa hehtaarilla.

Hakkuutuloja kertyy 9 950 euroa ja metka-tukea 240 euroa, yhteensä 10 190 euroa. Metsänhoidosta ja hallinnosta koituu kuluja yhteensä 1 700 euroa. Näin metsätilan liiketulos on 8 490 euroa, siis 283 euroa hehtaarilla.

Tämänkokoisella tilalla hakkuut kannattaa keskittää suunnilleen viiden vuoden välein toteutettaviksi. Tällöin puuta kertyy kerralla myytäväksi tuhat kuutiota ja kerralla hakattava päätehakkuualakin kohoaa kahteen ja puoleen hehtaariin.

Omatoiminen säästää yli tonnin

Omatoiminen metsänomistaja säästää valtaosan taimikonhoidon, ennakkoraivausten ja istutustyön kustannuksista. Tällöin ostopanoksiin kuluu 775 euroa. Samalla tilan vuotuinen liiketulos kohoaa 9 415 euroon eli 314 euroon hehtaarilla.

Metsänhoitotöihin harjaantuneelta metsänomistajalta kuluu hoitotöiden tekemiseen arviolta neljä viisi päivää vuodessa.

Esimerkkitila tuottaa reilun kahden kuukauden palkkaa vastaavan tuloksen omistajalleen joka vuosi, kun metsää hakataan puuston kasvua vastaavasti ja hoitotoimet tehdään säännöllisesti.

Puunmyyntitulot on laskettu tämänhetkisten puunhintojen perusteella. Päätehakkuukertymäksi oletettiin 250 kuutiota hehtaarilla ja harvennuskertymäksi 60 kuutiota.

Lue myös Näillä pärjäät – metsänomistajan kahdeksan tärkeintä -juttusarjan aiemmat osat:

• Hanki ainakin laskin ja oppikirja
• Vaelluskengät ja sadetakki
• Mallia taaperoista
• Pysy kartalla
• Mitä työkaluja tarvitaan
• Vähän päivässä, paljon viikossa
• Neuvojia jonoksi asti

Artikkeli on julkaistu Metsälehti Makasiinissa (8/2023) otsikolla: Kolmannentoista kuukauden palkka

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.