Metsätilakauppoja on tehty ja tiloja on tullut tänä vuonna myyntiin kymmenisen prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän.
”Metsänomistajakunnassa on paljon suuriin ikäluokkiin kuuluvia, 75–80-vuotiaita. Arvaukseni on, että he luopuvat nyt tiloistaan siirtämällä omaisuutta suvun sisällä tai panemalla kohteita myyntiin”, sanoo Hannu Liljeroos.
Hän puhui torstaina Tampereella Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa. Metsälehden lukijat tuntevat Liljeroosin kuukausittain julkaistavasta Hannun hintaseurannasta.
Tänä vuonna metsätilojen hintataso on ollut vakaa tai noussut. Missään maakunnassa hintataso ei ole laskenut. Hintatasojen vertailussa Liljeroos on ottanut huomioon kohteiden ominaisuudet.
Kiinnostava sijoituskohde
Liljeroosin mukaan metsätilojen ostajakenttä on kirjava.
”Joukko on suuri, mikä todistaa, että metsä on kiinnostava sijoituskohde.”
Institutionaalisiksi ostajiksi Liljeroos määrittelee ne, joilla on isompi lompakko kuin yksityishenkilöllä.
Tornator, United Bankers ja Conifer Consulting ovat ostaneet kolmen viime vuoden aikana eniten metsää, euromäärässä mitattuna yli puolet kaikista institutionaalisten ostajien kaupoista.
Instituutioiden osuus kaikista metsätilojen ostoista on tippunut vuoden 2023 lähes 50 prosentista tämän vuoden 40 prosenttiin.
Metsämaan arvo kasvaa
Metsämaan hehtaarihinnat ovat nousussa.
”Sen takana on kantohintojen kehitys. Keskimäärin 80 prosenttia metsämaan hinnasta on puuston arvoa.”
Liljeroos aloitti hintaseurantansa vuonna 2014. Niinpä hän on nyt vertaillut seurannan alkuvuosien 2014–2016 hehtaarihintoja vuosien 2023–2025 hehtaarihintoihin. Seurannan aikana metsämaan hehtaarihinta on noussut peräti 89 prosenttia.
”Mutta pitää ottaa huomioon myös puusto. Fakta on, että myyntikohteiden puumäärä on noussut. Koko maassa on tänä aikana tullut noin kymmenen kuutiota lisää puustoa hehtaarille, Lapissa jopa tuplasti.”
Kun myös tukkiosuus on noussut karkeasti viitisen prosenttia, metsämaalle tulee 58 prosentin hinnanlisäys.
Vuositasolle laskettuna sekin on mukavat 4,8 prosenttia vuodessa, Liljeroos totesi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mielenkiintoista, että metsätilojen ostohalu kasvaa. Tämä kertoo, että metsä on varmin pankki muutosten maailmassa.
Ongelma on kuitenkin kestävän metsätalouden kannattavuuden kannalta mieletön puunmyyntivero, mikä vie vuosikymmenten metsän uudistamisen ja raivausten kustannuksista tuoton, jos niille lasketaan 4 % vuotuinen korko.
Sellaista metsäpalstaa ei löydykään, että päätehakkuussa voisi saada kuin murto-osan metsiin tehdyistä uhrauksista tuolla tuottovaatimuksella. Lisäksi tulevat vakuutusmaksut, MHY-maksut, teiden ja siltojen ja niiden ylläpidon kustannukset.
Mitä tulisi tehdä? Perinteisen ”talonpoikaisen” yksityismetsätalouden jatkajien saamiseksi pitäisi puun myyntivero mahdollisimman pikaisesti puolittaa. Tällöin kunnon yksityismetsätalouden laskennallinen kannattavuus paranisi ja metsien kasvua ja hiilensidontaa parantavat toimet tulisivat mielekkäämmiksi kaikille yksityismetsänomistajille.
Kun metsän puun myyntivero puolitettaisiin, yllätykseksi verottaja saisi toimintojen aktivoitumisen takia enemmän verotuloja kuin nyt. Haluan, että tästä tehtäisiin kokonaisvaikutteiset laskelmat. Metsätkin kasvaisivat paremmin ja sitoisivat hiiltä yhä enemmän, kun kaikkia metsänhoitotoimia olisi mielekkäämpää tehdä ja oikein ajoitettuina.
Haluan, että lause:” Suomi elää metsästä” otettaisiin poliittisten päättäjien taholla todesta ja aktivoitaisiin metsät kasvuun puolittamalla puunmyyntiveron prosentit!