Ladataan...
Miten ennallistamisasetus vaikuttaa?
Iso kysymys on, miten ennallistaminen ja metsätalous sovitetaan yhteen, sanoo Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä.
Tilaajille
Iso kysymys on, miten ennallistaminen ja metsätalous sovitetaan yhteen, sanoo Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä.
Metsänhoito
Metsätaloudessa ennallistaminen on humpuukia Suomessa.
Luonnon tilan parantaminen ei.
Suomen metsiä on heikennetty ja kuritetty jatkuvalla kasvatuksella eli harsintahakkuilla kiihtyvästi sotaan asti. Ei ole mitään järkeä alkaa matkimaan jo heikentyneitä metsäisiä biotooppeja 1950-luvun tasolla.
Järkevintä hiilensidonnan/ilmakehän, maaseudun elinvoiman ja talouden kannalta on tuottaa puuta kangasmailla ja ravinnerikkailla soilla niin tehokkaasti kuin osaamme. Jo kaikkien hoitorästien poistamisella kasvu kiihtyisi 50 %.
Metsänhoitoon on helppo sisällyttää lajirunsautta ja moninaisuutta tukevia toimia.
Lajikato johtuu kuitenkin ensisijaisesti luontoon kaikkialle jo levinneistä myrkyistä (kotitaloudet, maatalous, teollisuus) ja hormonihäirintäkemikaaleista (mikromuovi) sekä paikallisesti ääni ja valosaasteesta.
Asia selviää johtavan tutkijan, prof. Shanna Sawn kirjasta ”Count Down” (2022) EDC kemikaaleista (Endocrine Disturbing Chemicals).
Luomakunta on näkymättömän ja hiljaisen katastrofin tiellä, jossa lajien lisääntyminen sekä hormoni- ja sukupuoliterveys hyönteisistä alkaen on kriisiytymässä.
Miksi johtajamme eivät edistä ihmiskunnan hävittämien n. 40 milj. km2:n metsien palauttamista niin paljon kuin mahdollista. Maltillinenkin punaisen lihansyönnin vähentäminen vapauttaisi metsitykseen paljon maata laitumina olevista jättimäisestä 30 milj. km2:stä.
Jo 20 milj. km2:n metsittäminen panisi ilmastonmuutoksen peruuttamaan reipasta vauhtia. Näilä lämpötiloilla Suomessakin olisi satoja tuhansia hehtaareita metsityskelpoisia puuttomia alueita.
Onneksi koko paska kaatuu.