Metsätyyppi | Saako metsiä hakata myös vuonna 2023?

Ensi vuonna kannattaa seurata tarkkaan vaaleja sekä EU:sta tulevia päätöksiä, kertoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Tilaajille
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. (Kuva: Seppo Samuli)
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. (Kuva: Seppo Samuli)
Ladataan...

Kommentit (1)

  1. Metsänomistajien pitää pitää pää kylmänä äärikiihkoisessa ja valheellisessa ympäristörummutuksessa.

    Tosiasia on, että metsät ovat tukeva hiilinielu n. 30 milj m3:n hakkusäästöillään.

    Suomen metsät kasvaisivat jopa 50 % enemmän, jos kaikki hoitorästit tehdään pois, mukaan luettuna täysin perusteettomasti ”kriminalisoitu” ojien kunnossa pitäminen.
    Hiiliylijäämää saataisiin vielä kasvatettua paljon metsittämällä kaikki joutoalueet, pienetkin sekä tuhkalannoittamalla ja ojittamalla puun kasvulle sopivia soita.
    Puun kasvu sitoo soilla varmasti aina moninkertaisesti enemmän hiiltä kuin vetinen sammal.

    Metsänomistajien pitäisi tukea erityisesti vanhempia ja heikommin koulutettuja tai vaikutuksille alttiita ”hauraita” metsänomistajia, jotka ovat herkempiä painostukselle ja aivopesulle.

    MTK:n ja MHY:n toimet järkevän metsätalouden puolustamisessa tässä tilanteessa on liian löperöitä ja viestintä tavoittaa aivan liian vähän ihmisiä.

    Suomen 1 promillen osuus maailman hiilitaloudesta on täysin merkityksetön, muutoin kuin esimerkin antajana, mihin siitä ei nyt edes ole. Jos suuret saastuttajat eivät tosissaan lähde mukaan vihreään siirtymään tehokkailla keinoilla, Suomen rapistelyt ovat aivan turhia.

    Tehokkain ja nopein keino ylivoimaisesti maailmassa on parantaa kaikkialla metsänhoitoa ja istuttaa metsäksi kaikki mahdolliset alueet koko maapallolla jättimäisillä ihmiskunnan istutustalkoilla. Jo 15 milj. km2 riittää sitomaan ihmiskunnan päästöt. Jos istutetaan enemmän, sitä parempi ja jos vielä hoidetaan nykyiset metsät parempaan kasvuun, ongelma ratkeaa vieläkin nopeammin.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit

Kuvat