Kuusamon yhteismetsä oli 340 000 eurolla Suomen suurin metsätukien saaja viime vuonna, kertoo Talouselämä. Kaikkiaan valtion myöntämiä metsänhoidon tukirahoja oli jaossa noin 37,3 miljoonaa euroa.
Talouselämä pyysi Suomen metsäkeskukselta tiedot 50 suurimmasta metsänhoitoon liittyvien tukien saajasta. Nämä saivat tukia yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Yhteismetsien osuus summasta oli vajaat 1,5 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan tuen saajia oli noin 35 000 kappaletta. Luvuissa on mukana metka-tukia sekä viimeisiä kemera-tukia.
Kuusamon yhteismetsän jälkeen toiseksi eniten tukia sai Anolan kartano, jonka omistavat Asta Von Frenckell ja Christel Von Frenckell-Ramberg, ja kolmanneksi eniten Posion yhteismetsä.
Metka-tuki on tarkoitettu yksityisille metsänomistajille, ja sitä voi hakea metsänhoidon ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun.
Kymmenen suurinta metsätukien saajaa
- Kuusamon yhteismetsä, 340 244 euroa
- Anolan Kartano, 217 629 euroa
- Posion Yhteismetsä, 152 302 euroa
- Sallan yhteismetsä, 147 449 euroa
- Jukka Koskinen, Asikkala, 122 816 euroa
- Erkki Johannes Ollila, Kauhajoki, 106 750 euroa
- Uljuanjärven yhteismetsä, 97 575 euroa
- Lankosken yhteismetsä, 94 664 euroa
- Ulla Härmä, Naantali, 93 145 euroa
- Kemijärven Yhteismetsän Osakaskunta, 92 666 euroa
Lähde: Talouselämä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kunnioitan suuresti maan suurimpina veronmaksajina kunnostautuneita henkilöitä, mutta vieroksun suurimpia avustuksia elinkeinotoimintaansa saaneita. En itse kehtaisi sillä listalla tulla mainituksi. Tiedän, etteivät he ole vain opportunisteja, jotka poimivat murut upporikkaan valtion pöydän alta vaan tunnollisia metsänomistajia, jotka hoitavat metsänsä oli avustuksia tarjolla tai ei. Mutta siinä että on tarjolla avustuksia on tarjolla, siinä on jotakin väärää.
metsänhoitoon avustuksia saaneitakin. Toivoisin kuitenkin metsätalouden olevan maassamme kannattava elinkeino.
Maamme geopoliittinen asema on kolmasti, Suuren pohjansodan, ww1:n ja ww2:n jälkimainingeissa pakottanut hallitsijamme jakamaan maan tilkuiksi, joilla maa- ja metsätalous ei menesty.
Anteeksi, nyt joku sieppasi kommenttini keskeneräisenä.
Ymmärrän, että avustusten tarkoitus on virkamieskunnan vallan käyttö. He uskovat päättävänsä mitä missäkin tehdään. Otetaan puun tuottajalta kolmannes puunmyyntitulosta veroina ja annetaan kolmaskymmenes osa takaisin avustuksina tarkoituksiin, jotka viranhaltija määrää. Tilanteessa, jossa 95% metsänomistajista joutuu hankkimaan leipänsä muussa ammatissa, harva heistä jaksaa perehtyä metsänhoitoon, jossa suunnittelun jänne on kymmeniä vuosia. Tähän pitää saada muutos.
On syytä korjata tämä tilanne.