Metsien mersu 50 vuotta

Pohjoissavolainen perheyritys Ponsse on puolessa vuosisadassa onnistunut tekemään itsestään metsäkonealan kasvot.

Ponssen metsäkone
Einari Vidgrén seuraamassa Ponssen valmistaman metsätraktorin toimintaa uittotöiden apuna Sodankylässä vuonna 1975 tai 1978. (Kuva: Lusto/Lauri Hemmin kokoelma/Lauri Hemmi)

Metsäkonevalmistaja Ponsse juhlii tänä vuonna 50-vuotista historiaansa. Yhtiö käy metsäkonemarkkinoilla kovaa kilpaa tavaralajimenetelmään perustuvan puunkorjuun herruudesta John Deeren ja Komatsun kanssa.

Tunnetuin konevalmistajista on kuitenkin Ponsse – yritys, jonka nimi on peräisin Vieremän kylällä aikanaan kulkeneelta sekarotuiselta koiralta. Ponsse on muun muassa valittu kahtena viime vuotena Suomen maineikkaimmaksi yritykseksi. Näyttävien ja tehokkaiden koneiden lisäksi oma osansa kuuluisuudessa on yrityksen tarinalla ja Ponssen edesmenneellä perustajalla Einari Vidgrénillä.

Mercedes-Benzin moottoreita käyttävän savolaisen metsäkonevalmistajan itseluottamusta kuvannee se, että omia koneita on kutsuttu ”metsien mersuiksi”.

Ensimmäinen tehdasvalmisteinen kuormatraktori Paz

Ponssen historia alkoi vuonna 1969, kun vieremäläinen metsuri ja metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén rakensi puunkuljetuskoneen omaan tarpeeseensa. Myöhemmin metsästä alkoi Vidgrénin mukaan tihkuja tietoa, että Ponsseksi nimetty kone oli ”eniten ajanut ja vähiten remonttia”. Vuonna 1970 Vidgrén ryhtyikin valmistamaan ajokoneita myös muiden käyttöön. 1970-luvun ajan Ponsse kokosi kuorma- eli metsätraktoreita eli ajokoneita puutavarayhtiöille ja yksityisille metsäkoneurakoitsijoille pääasiassa Itä-Suomeen.

Ponsse S15 -ajokone

Ponssen kasvu todelliseksi metsäkonevalmistajaksi tapahtui 1980-luvun alussa. Vastauksena moitteeseen, että ”raskaat metsäkoneet särkevät metän”, syntyi keveä, osin alumiinista valmistettu ajokone S15. Aiempaa kevyempi kone pystyi hakemaan puita pehmeiltä mailta, mutta sen vetoteho oli silti isompien koneiden luokkaa. Koneellisen puunkorjuun yleistyminen kasvatti myös Ponssen koneiden menekkiä.

Hakkuulaite

Vuosina 1986–87 Ponsse aloitti ajokoneiden lisäksi myös kevyiden hakkuukoneiden valmistuksen. Koneiden lisäksi piti kehittää myös hakkuulaitetta, nosturia, koneen ohjauslaitteita ja puun automaattista mittausta.

Ohjaus- ja mittalaitteet

Metsäkoneiden tietojärjestelmien kehitys kiihtyi 1980-luvun lopulta alkaen. Nosturia ja kouraa pitää pystyä ohjailemaan puiden seassa lähes millintarkasti. Metsäkone ei ole vain puunkaatolaite, vaan myös suuret määrät metsätietoa keräävä ja käsittelevä tietokone.

Kansainvälisille markkinoille

1990-luvulla Ponsse perusti ensimmäisen tytäryhtiönsä ulkomaille, Ruotsiin. Yhtiö kirjautui pörssiin jääkiekon maailmamestaruusvuonna 1995. Maailmanvalloitus jatkui muun muassa Ergo-hakkuukonemallin vetämänä. 1990-luvulla ilmestyivät myös ensimmäiset koneet, joissa oli pyöriä kuuden sijaan kahdeksan.

Scorpion – muotoilupalkittu kone kuljettajalle

1990-luvun ja 2000-luvun alun kansainvälistymisen jälkeen yhtiöön iski vuonna 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi. Vuonna 2010 kuoli Ponssen perustaja Einari Vidgrén.

Menetyksiä seurasi kuitenkin menestys. Mielikuva nyky-Ponssesta tiivistyy yhtiön vuonna 2013 julkaistuun hittituotteeseen: Scorpion-hakkuukoneeseen.

Palkitussa koneessa yhdistyvät puunkorjuun tehokkuus ja tuottavuus, koneenkuljettajan työskentelymukavuus ja moderni muotoilu.

Tunnistettava muoto on tehty kaiken lisäksi aiempaa halvemmalla. Suomessa Scorpion on ollut viime vuosien myydyin hakkuukonemalli.

Ponssen metsäkoneet valmistetaan yhä Vieremällä. Vaikka tehtaalta toimitetaan maailmalle noin tuhat uutta metsäkonetta vuodessa, metsäkonevalmistajan ydinliiketoimintaan kuuluvat myös metsissä jo möyrivien koneiden huolto ja varaosat.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 4/2020

Kommentit (3)

  1. metsä-masa

    Paljon puhuva kuva Einarista ja Ponssesta !

  2. Kuva on todennäköisesti Kitiseltä. Vuodesta 1975 en tiedä, mutta 1978 tulva meni nopeasti ohi ja Ounasjoen häntä oli Rovaniemellä vasta heinäkuun lopulla- yli kuukauden normaalia myöhemmin. Hännän ajossa oli useampi metsätraktori ja Ponsse osoittautui parhaaksi- meni miltei 2 metriä syvässä vedessä. Tuolloin näin ensimmäisen kerran Ponssen. Sama kone oli ollut aiemmin Iijoella ruuhkia purkamassa. Taisi olla pudasjärveläisen urakoitsijan kone.

  3. Valtteri Skyttä

    Hei,
    Kuva on Metsämuseo Luston arkistosta. Kuvauspaikaksi mainitaan juurikin Kitinen ja Peurasuvanto: https://bit.ly/2QmVOvq
    Ponssen metsätraktorilla puretaan uittoväylälle syntynyttä ruuhkaa.
    Samasta tilanteesta löytyy kuva myös Lapin maakuntamuseon arkistosta. Siellä kuvausajankohdaksi mainitaan vuosi 1978, kun Luston kuvan kohdalla on merkintänä vuosi 1975. Myös kuvatekstissä mainitaan Ponssen koneen eduksi kertomasi asia: Ponsse pystyi työskentelemään uittotöissä syvemmällä kuin muut traktorit.
    Valtteri Skyttä/Metsälehti

Tekniikka Tekniikka

Keskustelut

Kuvat