Mikä kooksi kääntöpaikalle?

Metsätehon ohjeistukset sanelevat kemeratien mitoitukset. Tarkastajien näkemykset voivat silti mennä ristiin.

Kuvan pisaranmuotoisen kääntöpaikan säteen pitää olla vähintään 13 metriä ja tielenkin sorastuksen kahdeksan metriä leveä. Tällä Erkki Jalkasen esittelemällä kohteella sorastus on vielä kesken. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Kuvan pisaranmuotoisen kääntöpaikan säteen pitää olla vähintään 13 metriä ja tielenkin sorastuksen kahdeksan metriä leveä. Tällä Erkki Jalkasen esittelemällä kohteella sorastus on vielä kesken. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Ainakin Keski-Suomessa on tullut ilmi tapauksia, joissa Suomen metsäkeskuksen jo hyväksymä metsätien perusparannushanke ei olekaan Ruokaviraston tarkastuksessa täyttänyt rahoituskriteereiden vaatimuksia.

”Viime vuosina yksittäisissä hankkeissa on ollut puutteita, jotka ovat liittyneet pääsääntöisesti kääntöpaikkojen mitoitukseen. Ajoradan sorastusleveys on toinen asia, jossa on ollut huomautettavaa”, kertoo ylitarkastaja Juha Riippi Ruokavirastosta.

Iso osa metsäteiden perusparannushankkeista toteutetaan valtion kemeratuella. Hankkeiden tarkastuksista vastaa Metsäkeskus, mutta Metsäkeskuksen tarkastustoimintaa valvoo puolestaan Ruokavirasto (ent. Maaseutuvirasto).

Metsäkeskuksen mukaan mittausongelmat ovat liittyneet talviaikaan tehtyihin metsäteiden maastotarkastuksiin.

”Lumesta johtuen oikeiden mittauspisteiden määritys on ollut haastavaa. Käytännössä päällysrakenteen ja rungon erottaminen on ollut vaikeaa, kuten myös ajoradan leveyden määritys”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus on Salokanteleen mukaan tarkentanut tarkastustoimintaa siten, että lumen aikaan ei tiehankkeiden tarkastuksia lähtökohtaisesti tehdä.

Jälkitöille ei kemeratukea

Tiekunnille ja perusparannushankkeen toteuttajille voi aiheutua hankala tilanne, jos Metsäkeskuksen kertaalleen hyväksymään hankkeeseen vaaditaan korjauksia. Jälkikäteen tehtävät työt aiheuttavat usein merkittäviä kustannuksia, eikä niihin saa kemeraa.

”Esimerkiksi yhden kääntöpaikan leventäminen ja sorastus maksaa noin tuhat euroa”, kertoo tieasiantuntija Erkki Jalkanen Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä.

Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta toteaa ongelmien liittyvän usein siihen, että hankkeet ovat pääosin perusparannushankkeita ja mitoitukset lähtötilanteessa ahtaita.

”Tavoitteena on, että kunnostuksen myötä nykyiset rekat perävaunuineen pystyvät niissä ilman ongelmia liikkumaan.”

Jalkanen toivoo tarkastustoiminnassa sovellettavan myös maalaisjärkeä senttimetrimitan lisäksi.

”Puusto poistetaan nykymitoitetusta kääntöympyrästä halkaisijaltaan noin neljänkymmenen metrin alalta. Puutavara-autoilijan olen kuullut sanovan, että tässähän mahtuu kääntymään kaksi autoa rinnan.”

Jos Metsäkeskuksen tai Ruokaviraston tarkastuksessa havaitaan poikkeamia rahoituskriteereihin, annetaan puutteiden korjaamiseen mahdollisuus.

”Tämän jälkeen hankkeelle tehdään uusi tarkastus, ja hankkeen tuki maksetaan loppuun korjausten jälkeen. Jos korjauksia ei tehdä, voidaan tuen maksatus keskeyttää. Takaisinperintää on jouduttu harkitsemaan muutamissa tapauksissa”, Partanen kertoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Keskustelut

Kuvat