Minkä arvoinen on suuri tukkipuu?

Parhaimmilla kasvuseuduilla metsäkoneiden kouriin tarttuu useamman kuution puujättejä.

Tämä kuusi oli ainakin kuuden tavallisen tukkipuun kokoinen. Puusta katkottiin vaneritehtaalle matkanneita sorvitukkeja. Kuvankaappaus metsäkonekuski Janne Seppäsen videolta.

Puita voi mitata monella tapaa. Tässä yksi tapa: kuusi kappaletta tukkeja, tilavuutta 5,9 kuutiota ja arvoa lähes 400 euroa.

Sellainen oli metsäkoneenkuljettaja Janne Seppäsen lokakuussa Etelä-Savossa kaatama kuusi.

Puu ei yllä lähellä Suomen pisimpiä tai paksumpia yhä pystyssä olevia puujättejä, mutta tavallisen talousmetsän keskellä useiden kuutioiden kokoiset puut ovat melkoisia järkäleitä. Jos kuusitukkipuun tavoiteltava koko on Etelä-Suomessa noin kuution luokkaa, Seppäsen kaataman jättikuusen reilun viiden metrin mittaiseksi katkotussa tyvitukissa oli jo 1,8 kuutiota puuta.

Puun sisältämiin tukkikuutioihin vaikuttaa paitsi puun paksuus ja pituus, myös rungon muoto.

”Jos puun rakenne on tasapaksu ylös asti eli puu kapenee hitaasti, kuutioita kertyy”, Seppänen kertoo.

Jos on isoja, on usein myös pieniä

Mikkelin seudulla työskentelevä Seppänen kuvaa aktiivisesti puunkaatovideoita Youtubeen, eikä edellä mainittu kuuden kuution kuusi ole ainut konekuskin videoilla vilahtava jättikuusi.

”Yli viiden motin puut eivät ole mitenkään harvinaisia”, Seppänen kertoo.

Kuuden tukkikuution kuusen latva oli katkennut 29 metrin kohdalta, mutta puun koko mitta olisi Seppäsen arvion mukaan jatkunut lähemmäs 35:tä metriä. Tyveltä kuusen paksuus oli noin 80 senttiä.

Seppänen on huomannut, että isoja ja pitkiä puita löytyy usein rinnemaastosta. Syynä voi olla se, että rinteessä puille virtaa hyvin vettä ja ravinteita, puut saavat valoa eri tavalla kuin tasamaalla ja keskinäinen kilpailu ajaa kurkottamaan kohti taivasta.

Jättikuuset eivät toki kerro kokonaiskuvaa puustosta rehevien kasvumaiden Etelä-Savossakaan. Kuuden kuution kuusi oli metsässä, jossa ei ollut tehty hakkuita vuosikausiin.

Suurten kuusten lisäksi metsässä oli paljon pienempää, kuitupuukokoista runkoa, minkä vuoksi hakkuukohteen runkojen keskijäreys oli vajaan puolen kuution luokkaa. Taloudellisessa mielessä metsää olisi kannattanut hakata jo paljon aiemmin.

Harvennushakkuilla vaikutusta

Aukkohakkuissa tukkirunkojen keskikoko on Seppäsen mukaan hänen hakkuuseudullaan 600–1 000 litran eli 0,6–1 kuution välillä. Tukkipuusto on keskimäärin kuution kokoista nimenomaan hoidetuissa metsissä, joissa harvennushakkuut on tehty oikeaan aikaan.

Metsissä, joihin ei ole tehty harvennushakkuita, tilanne on toinen.

”Yksi tukkipölkky tyvestä ja sitten pari kuitua. Siinä ei ole rungossa kuin 300–400 litraa. Niitä jos on paljon, runkojen keskikoko jää hakkuukohteella pieneksi”, Seppänen kertoo.

Vaikka kuuden kuution kuusen tukkiprosentiksi tuli 100, jättikuusten kohtalo ei ole läheskään aina yhtä ruusuinen. Ylijäreää puuta voi päätyä sellupuuksi katkontavaikeuksien ja puuaineksen

Seppäsen kuvaamilta videoilta näkyy, että useamman kuution kokoisten puiden kaataminen on metsäkoneelle työlästä. Vaneritehtaalle ei voi toimittaa yli 75 senttiä paksua rungon osaa, eivätkä suurten puiden tyvet usein mahdu muutenkaan metsäkoneen kouran otteeseen.

Hankaluutta tuottaa myös pituuden mittaus. Jättipuissa on niin paksu kuori tyvellä, ettei metsäkoneen kaatokouran mittapyörä tahdo toimia kunnolla. Samoin mittapyörällä voi olla hankaluuksia suuren puun latvaosassa, koska suuret kuuset ovat usein myös hyvin oksaisia ja mittauslaite hyppii oksaisen rungon pinnalla.

 

Tukkipuun arvo

  • Kuusitukin keskikantohinta oli marraskuussa Etelä-Suomen päätehakkuilla noin 62 euroa. Jos keskimääräinen tukkipuu on kuution kokoinen ja sen rungosta saadaan katkotuksi tukkia hyvällä 90 prosentin osuudella, yhden päätehakkuukuusen arvo on 50–60 euroa.
  • Jättikuusi, josta irtoaa kuusi kuutiota tukkipuuta, on keskikantohinnan perusteella yli 370 euron arvoinen.
  • Suuret puut ovat usein hakkuukohteilla, joista saa keskiarvoa parempaa hintaa, joten yksittäisen suuren kuusen arvo voi olla lähemmäs 400 euroa.

 

Suomen suurimmat puut

  • Suomen suurin puu on tiettävästi heinolalaisesta puistosta löytyvä lehtipuu tsaarinpoppeli, 30 kuutiota ja 34,5 metriä.
  • Suomen pisin puu on Punkaharjulle istutettu 47-metrinen euroopanlehtikuusi. Puun tilavuus on 10 kuutiota.
  • Pisin mitattu luonnonpuu kasvaa Vesijaon alueella Päijät-Hämeessä. Noin 150-vuotiaalla metsäkuusella on mittaa hieman päälle 45 metriä.
    Lähteet: Luke Esko Oksa ja Dendrologian seura

Lisää aiheesta: Moton kopista kuvattua

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat