Sivullisesta kanalintukantojen arviointi vaikuttaa sammakkoprofessorin viralta: Sataako kesäkuussa vettä vai onko öisin hallaa, kukkiiko mustikka mukavasti, punastuuko puolukoita tarpeeksi, lenteleekö hyönteisiä, vaivaako kettuja myyräpula, jäätyykö talvella vesi urpuihin vai jääkö kieppilumi satamatta?

”Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kanalintukantojen ennustaminen on vaikeaa. Siksi riistantutkimuksen tärkein tehtävä on selvittää lintujen määrää enemmän kuin tulevaisuutta”, myöntää riistakolmiolaskentojen tilastoinnista vastaava suunnittelija Katja Ikonen.

Hän paljastaa Luonnonvarakeskuksen kahvipöytäkeskusteluissa keväällä tuumitun, että kanalintukatojen olisi pitänyt kääntyä kesällä kasvu-uralle. Olihan takana jo kaksi huonoa lintuvuotta.

”Hiljaa mielessäni luotin kanalintusykliin. Siihen, että lintujen ylä- ja alamäet vaihtelisivat 6–7 vuoden välein.”

Nousukausi ei sitten alkanutkaan.

Perin surkeaa

Viime syksynä kanalintujahdeissa kävi noin 100 000 metsästäjää. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan saalis oli surkea. Sitä se oli jo 2014, mutta vuosi sitten tärkeimpiä metsäkanalintujamme metsoja ja teeriä pyydettiin yhteensä vain 133 000 lintua. Lähihistoriassa sato on ollut yhtä heikko vain kahdesti (1998 ja 2009).

Silti tästä syksystä uumoillaan kaikkien aikojen pohjanoteerausta. Heinäkuun loppupuolella tehtyjen riistakolmiolaskentojen perusteella metsäkanalintujen taantuminen oli jatkunut suuressa osassa maata.

Pahiten pakitettiin Pohjois-Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa lintutilanne oli pysynyt edellisvuoden vaatimattomalla tasolla. Lajien yhteistiheys oli monella alueella koko 28-vuotisen kolmiolaskentakauden alhaisin.

Niinpä maa- ja metsätalousministeriö rajoitti valtaosassa Suomea kaikkien kanalintujen metsästysaikoja. Myös metsästysseurat toppuuttelivat pyyntiä tiukentamalla henkilökohtaisia saaliskiintiöitä. Moni metsästäjä pidättäytyi metsästyksestä kokonaan.

”Kanalintukannat vaihtelevat vuosittain voimakkaasti eri puolilla maata, joten tällainen laskentatuloksiin perustuva valtiojohtoinen sekä paikallinen metsästyssäätely on toimiva yhdistelmä”, linjaa ministeriön luonnon virkistyskäyttöyksikön ylitarkastaja Janne Pitkänen.

Jahdit jäihin, jos kato jatkuu

Metsäkanalintuja 1970-luvulta lähtien metsästänyt riistaeläintieteen yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta pitää lokakuun lopussa päättynyttä lintusyksyä kehnona. Mielipide ei perustu pelkästään omiin jahtiressuihin Lappiin ja Kainuuseen. Samanlaista palautetta hän on kuullut muiltakin lintujahdissa käyneiltä kanakoiraharrastajilta.

”Toisaalta huonoina syksyinä maastossa on pääasiassa vain aikuisia lintuja. Ne ovat paljon arempia kuin nuoret linnut, joten käsitys lintujen vähyydestä ylikorostuu.”

Väänänen epäilee, että tänä syksynä Suomesta saatiin saaliiksi teeriä vähemmän kuin ehkä koskaan tilastoidun historian aikana.

Silti hän on optimisti.

”Tästä ei valtakunnallinen lintutilanne voi enää huonommaksi mennä. Jos menee, on mietittävä ensi syksynä jopa metson ja teeren metsästyksen kieltämistä koko Suomessa.”

Katja Ikonen on samoilla linjoilla. Hän peräänkuuluttaa metsästäjiltä malttia etenkin katovuosina.

”Jos lisääntyvät emolinnut ammutaan vähiin, mistä uudet poikaset saavat sitten alkunsa?”

Ikonenkin sanoo uskovansa ensi kesään.

”Tiedän ennustamisen vaarallisuuden, mutta silti sanon lintukantojen kääntyvän nousuun. Niin ne ovat aina tehneet.”

Vaikka eivät kääntyisikään, silti Ikosen mukaan riistakolmiolaskenta on syytä käydä kiertämässä.

”Se on kanalintujen metsästysverotuksen säätelyn kulmakivi. Jos ei ole kolmiolaskentoja, ei ole myöskään kestävää metsästystä.”

Julkaistu Metsälehdessä 21/2016

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.