Mitä eri raivaustermit tarkoittavat?

Jos rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin taimikonhoito on yksi Suomen rakastetuimmista asioista. Metsäalalla kulkee rinnakkain neljä tai viisi taimikoiden raivausta kuvaavaa termiä.

Taimikonhoitosanaston sekamelskaan on kuitenkin löydettävissä jonkinlainen selvyys, jos ajattelee itse asiaa käytännön tasolta lähtien.

Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen tutkimusaseman taimikonhoitotutkijat suosittelevat, että kuusi- tai mäntytaimikot hoidetaan Suomessa pääasiassa kahdessa vaiheessa.

Taimikonhoitoon tutustuminen kannattaa siis aloittaa kahdesta termistä: taimikon varhaisperkaus ja taimikon harvennus. Taimikon harvennus kulkee myös nimellä myöhempi taimikonhoito.

”Nämä nimitykset ovat tällä hetkellä vakiintuneet tutkimuskäyttöön. Suosittelemme lämpimästi niiden käyttöä, sillä kaksivaiheinen taimikonhoito on puuntuotannon näkökulmasta usein eniten hyötyä tuottava ja kustannuksiltaan paras vaihtoehto”, kertoo varttunut tutkija Ville Kankaanhuhta Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kemerasanastokin sekoittaa

Toisaalta metsänomistajalle on hyödyllistä tuntea myös kestävän metsätalouden rahoituslaissa eli kemerassa käytettävät tukitermit. Taimikonhoitoa koskevat kemerasanat tulevat tukipolitiikkaa hallinnoivasta maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistaja hakee taimikonhoitotöilleen kemeratukea valtiolta joko taimikon varhaishoitoon tai nuoren metsän hoitoon.

Sama kuusentaimikko 9-vuotiaana. Varhaisperkaus on viivästynyt.

Varhaishoito tarkoittaa käytännössä tutkimuksen suosittelemaa varhaisperkaus¿ta. Nuoren metsän hoitoon kuuluu taimikon harvennuksen lisäksi nuoren metsän kunnostus.

”Nuoren metsän kunnostus on kemeralähtöinen termi, jolla viitataan metsäalueeseen, jossa taimikonhoitotyöt ovat jääneet rästiin ja puusto yritetään kunnostaa ennen ensiharvennusta”, Luken Kankaanhuhta kertoo.

Kankaanhuhdan mukaan nuoren metsän hoito voi myös yleisterminä kattaa vähän kaikkea: taimikon varhaisperkausta, myöhempää taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta.

”Taimikonhoidon termit täytyy monesti havainnollistaa käytännössä metsässä, että niiden sisällön ymmärtää”, Kankaanhuhta muistuttaa.

Raivaus-termi ongelmallinen

Nuoria puuntaimia sisältävän metsäkuvion hoitamisessa on kansankielellä kyse raivaamisesta. Raivaus-sana kuvaa melko hyvin käytännön taimikonhoitoa, sillä koko touhun tarkoituksena on raivata kasvutilaa taimikon parhaille puille ja parantaa näin puuntuotantoa.

Raivausta on kuitenkin myös hakkuuta odottavien metsäkuvioiden ennakkoraivaus tai sähkö- ja tielinjojen auki raivaaminen. Näissä tapauksissa raivaus-termi menee varsinaisen taimikonhoidon ulkopuolelle, eikä enää ole kyse puuntuotantoon tähtäävän taimikon hoitamisesta. Yhteistä eri kohteiden raivaus-termille on se, että raivuutyö tehdään ainakin tällä hetkellä pääosin raivaussahalla.

Raivaustermien paljous voi pahimmillaan synnyttää väärinymmärryksiä ja tuoda taimikonhoidon sijaan haittoja taimikolle. Koska niin tutkimus kuin tukipolitiikka painottavat kahdessa vaiheessa tehtävää taimikonhoitoa, järkevää on käyttää näitä kahta vaihetta kuvaavia termejä. Ensin tulee siis taimikon varhaisperkaus ja sitten taimikon harvennus.

12-vuotiaana hoitamattomuus on jo aiheuttanut huomattavia haittoja tuotantopuustolle eli pääasiassa kuusentaimille.

Taimikonhoidon käytännön vastine tullee edelleen olemaan taimikon raivaus. Pelkällä raivaamisella on, kuten yllä esitetty, useita tarkoituksia, joten olennaista on puhua nimenomaan taimikon raivaamisesta.

Taimikonhoitotermit

Taimikon varhaisperkaus: Taimikon 1. raivauskerta. Pääasiassa lehtipuiden poistoa havupuutaimien ympäriltä. Arvokkaat havupuutaimet saavat kasvutilaa.

Taimikon harvennus: Taimikon 2.harvennuskerta. Poistetaan havupuiden kasvua haittaava lehtipuusto, kuten varhaisperkauksessa. Lisäksi taimikko harvennetaan kokonaisuudessaan suositeltuun kasvatustiheyteen. Koivutaimikoiden hoidossataimikon harvennus on monesti ainoa hoitotoimenpide.

Taimikon varhaishoito: Sisältää varhaisperkauksen lisäksi mahdolliset täydennysistutukset ja heinäntorjunnan. (Kemerassa termillä tarkoitetaan 0,7–3 metriä korkeiden taimikoiden varhaisperkausta.)

Muut raivaustermit

Viivästynyt taimikonhoito: Ajallaan hoitamatta jääneen taimikon raivaus. Rajaa nuoren metsän kunnostukseen on usein vaikea erottaa.

Nuoren metsän kunnostus: Kemeraan liittyvä termi. Riukuuntuneen ja huonokuntoisen metsän raivaus. Yritetään kunnostaa taimikkovaiheessa hoitamatta jäänyt nuori metsä ensiharvennuskuntoon.

Nuoren metsän hoito: Kemeraterminä joko taimikon harvennusta tai nuoren metsän kunnostusta.

Ennakkoraivaus: Ennen harvennus- tai uudistushakkuuta tehtävä raivaus.

Julkaistu Metsälehdessä 21/2016

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.