Ladataan...
Mitä maksaa jatkuvan kasvatuksen korjuu?
Kasvu- ja tuotostiedot eivät yksin riitä metsänkasvatustapojen vertailuun. Tutkimusta tarvitaan myös korjuukustannuksista.
Tilaajille
Kasvu- ja tuotostiedot eivät yksin riitä metsänkasvatustapojen vertailuun. Tutkimusta tarvitaan myös korjuukustannuksista.
Metsänhoito
Biologia kertoo, että kuusella on pintajuuret. Siksi uusi kuusi pystyy kasvamaan vain etäällä suuresta puusta, koska voimakkaasti kasvava ”äiti” veisi sekä ravinteet että veden läheltä kasvavalta. Ei siinä siemenmäärä auta, jos taimi kituu tai kuolee kuivuudessa. Jatkuva kasvatus tuottaa aina puuta vähemmän kuin jaksollinen.
Kuten tässäkin, niin näissä tuottavuuskeskusteluissa kiinnitetään huomiota vain yhteen yhteen osatekijään korjuussa. Aina pitäisi tarkastella kokonaisuutta kannolta laivaan. Olen touhunnut vuosikymmeniä näiden puunostajien kanssa. Yksi varma havainto on, että puumarkkina on hyvin nopeasti vaihtelevaa. Joskus tarvitaan enemmän kuusta, toisella kertaa mäntyä. Joskus on tukin kysyntä pienempää. Nämä kaikki näkyvät siellä metsässä. Kuun kuusta tarvitaan enemmän hakatataan kuusivaltaisia leimikoita ja voidaan jopa jättää männyt pystyyn odottamaan, että niitä tarvitaan. Näinkin on käynyt. Hyvin yleistä on ollut hakata pelkästään uudistushakkuuta, kun tukkeja tarvitaan paljon ja hakata harvennukset myöhemmin, kun tilanne rauhoittuu. Aika yleistä on sekin, että tarpeet tulevat yllättäen. Kerran kehtiin kauppa toukokuisena keskiviikkona eikä puunostaja tiennyt koska hakataan. Maanantaiaamuna soitti ja sanoi, että moto on tulossa hakkaamaan,
Korjuukustannus on siis vain yksi osatekijä siinä millaista hintaa puusta maksetaan. Näyttää, että se, että uudistushakkuut sopivat paremmin sahojen toimintalogiikkaan, on selvästi merkittävämpi. Tietysti sekin merkitsee, että selvitään vähemmillä korjuuketjuilla. Näistä eduista kertoo, että ainakin eräs suuri puunostaja maksaa jatkuvan kasvatuksen puista vain harvennushakkuun verran siis 10 euroa vähemmän havutukilta. Kunnollisien kuusikoiden uudistushakkuiden latvusmassan myymme energiakäyttöön. Saamme siitä melkoisesti rahaa tuon 10 euroa paremman hinnan lisäksi. Torjumme näin myös ilmastomuutosta. Ammattitaidolla harjoitettu jaksollinen kasvatus on ylivoimaisesti parempaa sekä metsänomistajan että ilmaston kannalta
Kaikistaan metsien kasvua taannuttava ja ilmaston muutoksen hillintää haittaava jatkuva kasvatus voi olla vain välivaihe kunnollisessa metsänkasvatuksessa. Mikään oikein tehty tutkimus ei tätä muuksi muuta. Mielestäni turhaa tutkimusta, jonka lopputulos on selvä, kannattaisi tehdä mahdollisimman vähän. Siitäkin riippumatta,, että paineita näihin 0-tutkimuksiin on.
Timpan kirjoitus on kohdallaan. Lisäksi rajoittuneet korjuu-ajankohdat, lumi- ja tuulituhoriskit, pienaukkojen epäkäytännöllisyys metsänhoidossa, niiden sekapuinen taimettuminen jos ollenkaan tekevät menetelmästä hyvin epävarman. Ei ole mitään todellista positiivista syytä vaihtaa jaksollisia menettelyjä jatkuvaan epävarmuuteen.