Pieni kelomökki istuu Haaralammen rannan syksyiseen maisemaan niin hyvin, että sen voi kuvitella seisoneen paikoillaan vähintään yhtä kauan kuin ympäröivän, pitkästi yli satavuotiaan hongikon. Ainoastaan suomenpystykorva Elmerin kaulasta erottuva gps-panta liittää näkymän 2000-luvulle.

”Pentti-isäni rakensi tämän mökin 1990-luvun alussa. Häntä on kutsuttu Rölliksi, joten mökistäkin on luontevasti tullut Röllinmökki”, kertoo paikan nykyisin omistava kannonkoskelainen Hannu Rautasalo.

Röllinmökki sijaitsee Kivijärvellä Hiitolan kylässä, josta Rautasalon äiti on lähtöisin. Rautasalo itse on syntynyt ja asunut elämänsä Kannonkosken puolella, muutama kymmenen kilometriä etelämpänä.

”Tämä metsätila on aikoinaan lohkottu äitini kotitalon maista. Omistukseeni tila tuli vuonna 2003 toteutetun sukupolvenvaihdoksen kautta. Nyt olemme jo jutelleet omistusjärjestelyistä omienkin lapsiemme kanssa.”

Röllinmökki toimii Rautasaloille metsätöiden, metsästyspäivien ja kalareissujen tukikohtana.

”Paikka on mieleinen myös lapsille. Meille tullessaan lapsenlapset kysyvät varmasti, että koska mennään Röllinmökille”, viiden pojan pappa naurahtaa.

Koko syksyn hirviurakka

Syksy on Rautasalon vuodenaika. Se johtuu ennen muuta metsästysharrastuksesta, joka on vienyt 61-vuotiasta miestä pystykorvan kanssa lintu- ja hirvijahtiin jo vuosikymmenten ajan.

”Syksyisin olen metsässä joka päivä, arkena hakkuukoneen puikoissa ja viikonloppuisin metsällä.”

Miehen jahti-innosta kertoo, että Helsingissä asuvan pojan kuopuksen ristiäiset järjestetään pian Kannonkoskella – aikataulusyistä.

”Seurallamme on tälle syksylle 14 hirvilupaa hieman alle 3 000 hehtaarin alueelle. Tavoitteena on kaataa niillä 14 vasaa ja seitsemän aikuista hirveä. Porukassamme on kymmenen metsästäjää lihaosuuksilla, joten urakkaa riittää.”

Rautasalon seura Hiiden Erä ei ole mukana yhteisluvassa, joka mahdollistaisi kauden lopussa niin sanottujen pankkilupien hakemisen.

”Siksi olemme ottaneet lupia heti reilusti, jotta voimme sovittaa kaatomäärän alueen hirvikantaan”, tänä syksynä harrastuksesta pitkästä aikaa ilman jahtipäällikön velvollisuuksia nauttiva Rautasalo sanoo.

Pohjoisessa Keski-Suomessa hirvikanta onkin ollut vahva, mikä on näkynyt myös raportoiduissa metsätuhoissa. Viime syksyn jahdin jälkeen Rautasalo arvioi kannan taittuneen kuitenkin laskuun.

”Tämän syksyn jälkeen jäävän kannan pitäisi asettua tavoiteltuun 2,5–3 hirveen tuhannella hehtaarilla.”

Varhaisperkaus tärkeää

Röllinmökki ja Rautasalon 125 hehtaarin metsätila sijaitsevat keskellä Hiiden Erän jahtimaita. Tilan metsät ovat suurelta osin mäntyä kasvavia kangas- ja suometsiä. Vaikka Röllinmökkiä ympäröi komea ikimetsä ja Rautasalo on liittänyt tilan vanhoja metsiä Metso-suojeluohjelmaan vapaaehtoisesti, on metsiä myös uudistettu. Omistusaikanaan Rautasalo on perustanut parikymmentä hehtaaria taimikoita, joista suurin osa on männiköitä.

”Taimikot ovat lähteneet hyvin kasvuun, eikä merkittäviä hirvituhoja ole tullut. Ainahan hirvi tietysti jättää jonkinlaisen jäljen metsään.”

Rautasalo on havainnut, että istutusmännyt ovat alttiimpia hirvituhoille kuin kylvetyt tai luontaisesti syntyneet.

”Myös kuusitaimikossa sekapuuna kasvavat männyt ovat mieleistä ruokaa hirville. Varhaisperkauksen merkitys on männiköiden kehitykselle tosi iso, ja se vähentää myös selvästi hirvituhoriskiä. Etenkin pihlaja ja haapa houkuttavat hirviä taimikoihin.”

Nykykalusto vaati leveät ajourat

Paikalliset metsänomistajat tuntevat rauhallisen Rautasalon työnjäljen, ja monesti puukaupan yhteydessä tivataan tuttua miestä hoitamaan korjuu. Rautasalo pääseekin välillä jo toistamiseen töihin omille jäljilleen.

”Kokemus on opettanut, että puut käyttävät harvennuksessa saamansa kasvutilan tehokkaasti hyödykseen. Etenkin ajourien varressa puut lihovat nopeasti, kunhan niissä ei ole korjuuvaurioita.”

Riittävän leveät ajourat ovatkin nykyään onnistumisen edellytys harvennushakkuulla.

”Metsäkoneiden koko on kasvanut viime vuosina todella paljon. Ajokoneiden iso kuormatila vaatii uralta leveyttä, jotta kaltevassa maastossa tapit eivät aiheuta vaurioita uranreunuspuihin.”

Jos ajourien leveys onkin kasvanut, voidaan nykykoneilla työskennellä entistä tehokkaammin urien väleissä.

”Koneista on hyvä ulottuvuus ja näkyvyys sivuille, joten ajouraväli on nykyisin pääsääntöisesti 22–23 metriä, kun aiemmin väli oli noin 20 metriä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 19/2019

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.