Ollaan ydinvoimapitäjä Eurajoella, mutta tällä kertaa valitettavankin runsaan bioenergialähteen äärellä. Unohtunut nuori metsä on muuttunut läpitunkemattomaksi tiheiköksi.

Metsänomistaja Ari Mäkitalo osti tilan viime vuonna. Hänen onnekseen tiheikön valtapuu on rauduskoivu, joten tästä saadaan vielä tuottoisa metsä.

Yrittäjä Tapio Siekkinen työstää pusikkoa yhdistelmäkoneella, joka kaataa puut ja kuljettaa ne karsimattomina tienvarteen. Koneessa on giljotiinikoura, joten se suoriutuu hakkuusta ilman raivaussahalla tehtävää ennakkoraivausta.

Siekkisellä on pitkä kokemus energiapuumetsien hakkuista. Metsätalousteknikoksi kouluttautunut mies osaa metsänkäsittelyn – eikä lehmän hermois­takaan risukon perkuussa ole haittaa. Oman yrityksen, Tapsan Metsäpalvelun, Siekkinen perusti äskettäin.

Korjuu hidasta

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäenergia-asiantuntijan Valtteri Katunpään mukaan hoitamattomia tiheiköitä tulee yhdistyksen hoidettavaksi yleensä tilojen omistajanvaihdosten jälkeen.

Ari Mäkitalon palstalla on tuhansia raippoja hehtaarilla. Korjattavan puuston läpimitta on viidestä kymmeneen senttiä, ja hakkuussa kertyy puuta noin 70 kuutiometriä hehtaarilta. Juurikaan tätä pieniläpimittaisempaa puustoa ei kannattaisi energiapuuksi korjata.

”Parhailta energiapuukohteilta lähtee yli sata kuutiometriä hehtaarilta”, Katunpää kertoo.

Siekkiseltä kuluu hehtaarin käsittelemiseen kolme tai jopa neljä päivää, kun hän työskentelee yhdessä vuorossa. Tällä kohteella energiapuusta saatava myyntitulo kattaa suunnilleen korjuun kustannukset. Kemeratuki, 430 euroa hehtaarilta, jää metsänomistajalle.

Katunpää arvioi, että energiapuun korjuu alkaa kannattaa, kun korjattavat puut ovat tilavuudeltaan keskimäärin 20-litraisia. Tällöin puun läpimitta on kahdeksan senttiä ja pituus kahdeksan metriä. Parhaimmillaan metsänomistajalle jää karsimattoman energiapuun myynnistä korjuukulujen jälkeen muutama euro kuutiolta.

Energiapuu myydään tienvarsikaupalla, ja metsänomistaja maksaa metsänhoitoyhdistykselle puunkorjuusta erikseen. Energiapuun tienvarsihinta on 20–30 euroa kuutiolta. Metsätilan ostajalle järjestely on edullinen, koska hän voi tehdä metsävähennyksen puiden tienvarsihinnasta, joka on moninkertainen korjuukustannusten jälkeiseen nettotuloon verrattuna.

Vaihtoehdot kalliita

Muut keinot Mäkitalon tiheikön kunnostamiseksi olisivat kalliita. Kuitupuun korjuuseen ei ole edellytyksiä, ja metsän hoitaminen raivaussahalla olisi työlästä.

”Kyllä minä raivaussahailen metsiäni mielelläni, mutta tällaiseen ei aikani riittäisi”, Olkiluodossa Teollisuuden Voiman suunnitteluinsinöörinä työskentelevä Mäkitalo pohtii.

Ostotyönä raivaus maksaisi noin 700 euroa hehtaarilta. Metsänomistajan maksettavaksi jäisi kemeratuen jälkeen 500 euroa, jos tuen saisi. Raivaussahatessa kaadetun rydön yli ei vuosiin pystyisi kulkemaan, mutta energiapuun korjuussa metsän pohja jää puhtaaksi.

Julkaistu Metsälehdessä 19/2019

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.