Myrsky iski Oolantiin

Aapeli tuhosi yhdessä yössä suuren osan ahvenanmaalaisen Niclas Erikssonin metsässä tekemästä elämäntyöstä. 

Ahvenanmaa koostuu noin 6 700 saaresta. Puutavaran kuljetukset hoituvat kätevästi meriteitse. (Kuvaaja: Maria Karuvuori)
Ahvenanmaa koostuu noin 6 700 saaresta. Puutavaran kuljetukset hoituvat kätevästi meriteitse. (Kuvaaja: Maria Karuvuori)

Puita oli kaatunut kuin tulitikkuja. Ahvenanmaalainen Niclas Eriksson vei poikaansa autolla lentokentälle uudenvuoden Aapeli-myrskyn jälkeisenä keskiviikkona.

”Tajusin jo silloin, että myrsky on aiheuttanut suuret vahingot. Uutiset vahvistivat tämän,” Eriksson kertoo.

Aapeli – ruotsiksi Alfrida – yltyi Ahvenanmaalla hirmumyrskyksi. Tuuli repi valtavan määrän täysikasvuisia, hyväkuntoisia puita juurineen irti maasta.

”Myrskyn aiheuttamat vahingot nousevat vieläkin puheenaiheeksi lähes joka kerta, kun tapaan muita metsänomistajia,” kertoo Eriksson, joka on perinyt metsää isältään.

Puoli vuotta myrsky-yön jälkeen Ahvenanmaan tienvierustoja reunustaa tukkipino toisensa jälkeen. Kaikkia Aapelin tuhoja ei ole vielä saatu inventoitua.

Raivaussavotalle ei päästy välittömästi myrskyn jälkeen, sillä alkutalvesta satoi paljon lunta. Lisäksi sähköverkon korjaaminen meni tärkeysjärjestyksessä metsätöiden edelle.

Eriksson kertoo, että keväällä lähes kaikki liikenevä vapaa-aika on kulunut metsässä. ”Päivätyötäkin on kyllä ollut riittävästi.”

Tällä paikalla kasvoi kolmikymmenvuotias männikkö, jota Niclas Eriksson oli itse istuttamassa. Nyt ei auta muu kuin aloittaa työt alusta. (Kuvaaja: Maria Karuvuori)

Merinäköala, jota ei haluttu

Eriksson on varapuheenjohtaja Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistyksessä, jolla on tänä päivänä jäseniä noin 2 100. Päivätyö on Ålandsbankenissa kirjanpitäjänä.

Hän asuu perheineen Lemlandissa. Perintömetsää on kävelyetäisyydellä, ja Eriksson on hankkinut jonkin verran metsää myös itse. Nykyisin hän omistaa noin 80 hehtaaria harvennusmetsää ja taimikkoa.

Eriksson oppi metsätyöt isältään ja alkoi itse käyttää moottorisahaa teini-ikäisenä. Hän pitää metsässä liikkumisesta, mutta siinä sivussakin tulee usein tehtyä pieniä metsähommia, kuten polttopuita kesämökille.

Myös mökin läheinen noin 60-vuo­tias kuusimetsä harveni myrskyn aikana huomattavasti.

”Meillä ei aikaisemmin olekaan ollut merinäköalaa Lumparniin,” Eriksson toteaa ja naurahtaa kuivasti.

Suuri menetys oli noin kolmikymmenvuotiaan männikön tuhoutuminen. Eriksson oli itse istuttamassa puita isänsä kanssa ja on hoitanut niitä siitä lähtien.

”Nyt ei auta kuin aloittaa alusta.”

Aapeli työllistää

Talven ja kevään metsätöissä on Ahvenanmaalla keskitytty arvokkaimman tukkipuun korjaamiseen. Pienempiä raivaus­töitä on vielä paljon jäljellä.

”Puuta kaatui myrskyn aikana omistamissani metsissä noin 30 kuutiometriä hehtaarilta,” Eriksson kertoo.

”Muuten Ahvenanmaalla tuulenkaatoja oli keskimäärin 20 kuutiometriä hehtaaria kohden.”

Ahvenanmaalla hakataan puutavaraa teollisuuden käyttöön keskimäärin 200 000 kuutiota vuodessa. Nyt kaatui yhden vuorokauden aikana arviolta miljoona kuutiota.

Vuonna 2016 metsä työllisti Ahvenanmaalla suoraan noin 120 henkilöä. Aapeli on työllistänyt väliaikaisesti noin kaksinkertaisen määrän, ja metsänomistajilla itselläänkin on ollut keskivertovuotta enemmän työtä.

”Mannermaalta on kevään aikana tullut paljon urakoitsijoita ja työvoimaa myrskyn tuhoja korjaamaan.”

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 13/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat