Harrastuksesta urapolku

Birgitta Partanen uskoo, että luomusta voi tulla suomalaisten luonnontuotteiden vientivaltti.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen toivoo, että yhä useampi suomalainen oivaltaisi, miten antoisaa esimerkiksi marjojen kerääminen luonnossa on. Monien tuotteiden kerääjistä on pulaa. Marjojen kerääminen on liikunnannallinen harrastus, josta voi saada myös tuloa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

”Mistä haluat, että aloitan?” kysyy Birgitta Partanen intoa puhkuen, kun puheeksi tulee Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajan oma luonnontuotteiden keruuharrastus.

Päädymme aloittamaan yrteistä, sillä ne ovat alkukesän herkkuja.

”Oikeastaan ensimmäisenä keväällä aloitan koivun mahlasta, mutta sitten vuorossa ovat luonnonyrtit. Kerään muun muassa horsmanversoja, vuohenputkia ja voikukkia, joita voi käyttää salaateissa tai kuivata moneen käyttöön.”

Keski- ja syyskesällä Partasen katse kohdistuu marjoihin. Lakat, vadelmat, puolukat, mustikat ja karpalot on luonnollisesti kerättävä talteen.

”Ja sitten tulevat sienet. Voi kun saisi kaikki ihmiset ymmärtämään, miten hienoja mahdollisuuksia suomalainen luonto tarjoaa”, Partanen huokaa.

Työssään luonnontuotealan valtakunnallisen toimialajärjestön johdossa Partanen saa tehdä töitä juuri tämän eteen.

”Luonnontuotealasta viestiminen, alan toimintaedellytysten ja verkostojen kehittäminen sekä viennin edistäminen yhteistyössä muun muassa Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry:n ja Business Finlandin kanssa ovat tärkeimpiä tehtäviämme.”

Ala uudessa nosteessa

Partanen on tehnyt pitkän uran luonnontuotteiden parissa. Agrologin ja filosofian maisterin koulutuksen saanut nainen on työskennellyt parikymmentä vuotta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa erilaisissa hankkeissa.

”Arktisissa Aromeissa aloitin vuosi sitten, kun yhdistystä alusta asti vetänyt Simo Moisio eläköityi. Näen tärkeänä, että 26 vuotta toimineen yhdistyksen työ jatkuu aktiivisena.”

Aika työlle on otollinen, sillä Partasen mukaan ala on viime vuosina harpannut isoja askeleita eteenpäin.

”Tämä johtuu siitä, että kiinnostus suomalaisia luonnontuotteita kohtaan on kasvanut sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla.”

”Villiyrttivillitys” ja kasvanut terveys- ja ympäristötietoisuus ovat omiaan lisäämään luonnontuotteiden kysyntää.

”Luonnontuotteet istuvat hyvin kysynnän trendeihin, kuten Free from -tuotteisiin. Juuri nyt pinnalla ovat esimerkiksi kuusenkerkät ja pakurikääpä. Puhtaus on edelleen Suomen vahva valtti.”

Suuri potentiaali liittyy myös luomukeruualueisiin, joihin metsänomistaja voi ilmoittaa metsätilansa nyt Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelussa.

”Suomen metsistä yli 90 prosenttia voisi olla luomukeruualueita. Marjasadosta hyödynnetään nykyään kuitenkin vain kymmenisen prosenttia, sillä isona haasteena on poimijapula.”

Uusille rahoituskanaville tarvetta

Suomessa luonnontuotealan yritykset ovat pieniä, joten verkostoituminen ja tiedon jakaminen ovat yrityksille usein elinehtoja. Luonnontuotteiden saatavuus voi vaihdella rajusti vuosittain, joten isojen ja pitkäjänteisten investointien tekeminen on riskialtista.

”Alalle kaivattaisiin sekä tietynlaista perusrahoitusta julkiselta puolelta että riskirahoitusta jatkojalostukseen. Hyvä esimerkki on pakkaskuivaus, johon pitäisi investoida lisää Suomessa”, Partanen sanoo.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 13/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat