Nyt on hinta kohdillaan – energiapuu houkuttaa hankintahakkuulle

Energiapuun hyvä hinta ja kemera-tukien loppukiri ovat saaneet metsänomistajat suunnittelemaan hankintahakkuita poikkeuksellisen aktiivisesti.

Hankintahakkaaja päätyy yhä useammin korjaamaan kaikki harvennuspuut energiapuuna samaan kasaan. Tällaisesta pinosta käydään ostajien välillä nyt kovaa kisaa, joskin tilanne voi vaihdella paljon eri puolilla maata. Kuva: Sami Karppinen.
Hankintahakkaaja päätyy yhä useammin korjaamaan kaikki harvennuspuut energiapuuna samaan kasaan. Tällaisesta pinosta käydään ostajien välillä nyt kovaa kisaa, joskin tilanne voi vaihdella paljon eri puolilla maata. Kuva: Sami Karppinen.

Jos kuitupuun ostajat vasta heräilevät kesän jäljiltä, niin energiapuumarkkinat käyvät jo kovilla kierroksilla.

”Isännät ovat nyt innostuneet keräämään rankaa myös hankintahakkuilta. Energiapuun tarjonta on selvästi lisääntynyt viime aikoina. Tilanteeseen vaikuttaa varmasti myös se, että nykyinen kemera-tukijärjestelmä on pian loppumassa”, kuvailee jyväskyläläisen Koneurakointi Hirven yrittäjä Jaakko Hirvi.

Hirvi ostaa Keski-Suomesta karsittua rankaa, kokopuuta sekä hakkuutähteitä ja koivutukkia niin hankinta- kuin pystykaupalla. Nopeasti kasvavan yrityksen aktiiviseen mainontaan on Keski-Suomessa moni metsänomistaja törmännyt väistämättä niin verkossa kuin printissäkin.

”Tänä vuonna toimitamme Metsän Voima Oy:lle noin 50 000 kuutiota energiapuuta. Palkkasimme juuri uuden toimihenkilön puunhankintaan Jämsä-Jyväskylä-Keuruu -alueelle”, Hirvi kertoo.

 

Korjataanko energia- vai kuitupuuna?

Metsänomistajan kannalta mielenkiintoinen kysymys on, että kannattaako tulevasta hankintahakkuusta korjata kuitupuuta, rankapuuta vai molempia? Hirvellä on luonnollisesti esittää perustelut energiaksi menevän rankapuun puolesta.

”Kun tekee puut energiarangaksi, voi kaikki puulajit laittaa samaan kasaan. Myöskään puun laatuun ei tarvitse kiinnittää huomiota, joten kertymä on rankakorjuussa suurempi.”

Hirvi ostaa karsitun rangan neljän sentin latvaläpimittaan asti.

”Vaikka kuitupuun latvaläpimittaa on laskettu viiteen senttiin, niin uskaltaisin omien kokemusten perusteella sanoa rankakertymän olevan noin 10 prosenttia suurempi kuitupuuhun verrattuna.”

Hankintahakkuulle suuntaavan metsänomistajan kannattaa joka tapauksessa kysyä tänä syksynä tarjous muualtakin kuin perinteisiltä puunostajilta. Metsälehden keräämien hintahavaintojen perusteella Keski-Suomessa kuitu- ja rankapuun hankintahinnat ovat käytännössä samalla tasolla, noin 42–45 eurossa, kun kyse on korkeintaan sadan kuution erästä. Karsimattoman rangan hinta on noin kymmenen euroa matalampi.

Koko maan hintatilastoissa viikolla 33 mäntykuitupuun hinta oli 44,68 euroa ja koivukuitupuun 46,91 euroa kuutiolta.

Alueelliset vaihtelut kysynnässä ja hinnoissa ovat suuria. Satakunnassa karsitun rangan hankintahinta huitelee jopa 50 euron tasossa. Niinpä hankintahakkuut ovat alkaneet kiinnostaa toden teolla.

”Se on nyt selvä trendi. Meille tulee koko ajan soittoja, joissa metsänomistajat kyselevät paljonko on vähimmäismäärä toimitettavaa puuta ja mitä siitä maksetaan”, kertoo Sataenergia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kylä-Setälä.

 

 

Kuitupuulle hinta luovutusajankohdan mukaan?

Jyväskylän Nyrölässä asuva metsätalousyrittäjä ja ammattimainen hankintahakkaaja Jussi Koskinen tavoitettiin puhelimitse Sampon hakkuukoneen ja Timberjackin ajokoneen huoltotöistä.

”Hakkuille lähtöä suunnitellaan, mutta saisi nuo sateet ensin rauhoittua.”

Koskinen ei ole vielä tehnyt syksyn hankintakauppoja, mutta alustavia tunnusteluja kuitupuun kysynnän suhteen on jo otettu.

”Kevään hintatasoissa ilmeisesti liikutaan. Isommalle havukuituerälle lupailtiin noin 47 euron tienvarsihintaa”, Koskinen kertoo.

Vaikka kysyntä kuitupuulle on nyt kovaa, on tilanteen jatkoa vaikea ennustaa. Ainakin osa isoista kuitupuun ostajista on viime päivinä pudottanut ostohintoja ja jopa jo annettuja tarjouksia on tiettävästi vedetty takaisin.

Koskinen pitää todennäköisenä, että kuitupuun hintaa ei lyödä lukkoon koko talvikaudeksi kerrallaan.

”Viime talvenakin hinnoista sovittiin aina puiden luovutusajankohdan mukaan tapauskohtaisesti. Luulen, että samalla tavalla mennään myös ensi talvena.”

Koskinen ottaa kuitupuiden latvat omaan käyttöön hakepuuksi.

 

Painajainen polttopuuyrittäjille

Polttopuun tekijöille energia- ja kuitupuun kova kysyntä on aiheuttanut ongelmia. Esimerkiksi moni metsänhoitoyhdistys on lopettanut koivukuitutoimitukset polttopuuyrittäjille, koska suurempien asiakkaiden toimitusten täyttäminen on pitänyt laittaa etusijalle.

Koivukuituerän myyminen suoraan polttopuuyrittäjälle voikin olla varteenotettava vaihtoehto monelle hankintahakkaajalle.

”Me olemme jo yli vuoden ajan myyneet kaikki koivukuidut klapin tekijöille ja näin tehdään varmaan ensi talvenakin. Heidän on muutoin nyt vaikea saada puuta hankittua”, sanoo Jussi Koskinen.

Klapien kysyntä on tasaantunut vuoden takaisesta, mutta puuta menee klapikauppiaiden mukaan kuluttajille tasaiseen tahtiin. Koivuklapin hinta on pysynyt korkealla tasolla. Irtokuutiosta pyydetään yleisesti jopa 100 euroa.

 

 

Fakta: Termit haltuun

Kuitupuu: Selluteollisuuden käyttöön menevä 2,7–5,5 metriä pitkää puuta, minimiläpimitta ostajasta ja puulajista riippuen 5–7 senttiä.

Karsittu ranka, energiaranka: Voimalaitoksille polttokäyttöön. Pituus usein sama kuin kuitupuulla, minimiläpimitta tyypillisesti 4 senttiä. Kaikki puulajit kelpaavat samaan kasaan.

Karsimaton ranka, kokopuu: Voimalaitoksille polttokäyttöön. Yleensä noin 5 metriseksi katkottua puuta, jota ei karsita. Kaikki puulajit voi korjata samaan kasaan. Ei minimiläpimittoja, vaan latvuksetkin kelpaavat mukaan.

Hakkuutähde, latvusmassa: Voimalaitoksille polttokäyttöön. Yleensä kuusivaltaisilta avohakkuualueilta kerättävät oksat, latvat ja laatuvaatimukset täyttämättömät rungonosat.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa