Otson toiminta kerää kritiikkiä Pohjois-Suomessa

Yhtiö vetoaa Metsäkeskukselta perintönä tulleiden hankkeiden painolastiin.

Metsänomistaja Risto Mämmilä sopi Otson kanssa Rovaniemellä sijaitsevan taimikon raivauksesta, mutta työ on jäänyt tekemättä. Yhtiön toimittamaan metsäsuunnitelmaan Mämmilä on ollut tyytyväinen. (Kuvaaja: Juha Ollila)

Pellossa asuva metsänomistaja Risto Mämmilä on ihmeissään. Torniojokivarressa ja Rovaniemellä metsää omistava mies teetätti metsäsuunnitelman Otso Metsäpalveluilla ja samalla sovittiin taimikon raivauk­sesta.

Raivuutöitä ei ole kuitenkaan tehty, ja taimikon kemeratuen rahoituspäätös vanheni viime huhtikuussa.

”Jos eivät kerkeä tehdä, pitäisihän siitä ilmoittaa ja sopia jatkosta”, Mämmilä harmittelee.

Mämmilä ei ole kokemuksineen yksin. Otso Metsäpalveluiden toiminta Pohjois-Suomessa kerää laajemminkin kritiikkiä Metsälehden haastattelemilta metsänomistajilta.

Otson tekemien metsätöiden aikataulu venyy, vastuuhenkilöt vaihtuvat matkan varrella eikä työnlaatu tyydytä. Vaikeuksia on ollut muun muassa teiden teossa ja suometsähankkeissa.

”Vuonna 2014 alkoi tienparannus Otson toimesta, ja homma ei ole vieläkään valmis. Työ alkoi mennä pieleen jo suunnitteluvaiheessa. Tiehen on käytetty valtion kemeratukirahaa, ja tulos on kehno”, kertoo metsänomistaja Mika Karjalainen Posiolta.

Historiallista painolastia?

Mistä ongelmissa on kysymys? Otson toimitusjohtaja Kari Lundell ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta muistuttaa, että Suomen metsäkeskuksesta eriytetty ja vuonna 2016 yhtiöksi muuttunut Otso osti Metsäkeskukselta mukaansa ison joukon keskeneräisiä tie- ja suometsähankkeita.

Metsänomistajat ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi erikoisen prosessin seurauksena syntyneen Otson muutoksessa.

”Vielä kaksi vuotta sitten meillä oli Metsäkeskuksen perintönä tulleita suometsä- ja tiehankkeita kesken yli tuhat kappaletta. Nyt niitä on kesken enää muutama kymmenen. Niitä on taottu kovillakin kustannuksilla eteenpäin. Vanhat hankkeet pitäisi olla tämän vuoden aikana pääosin siivottu”, Lundell kertoo.

Lundellin mukaan teiden teon ja suometsähankkeiden toteutusmallit olivat Metsäkeskuksen aikaan ”hyvin kirjavia”.

”Aina menee vaikeammaksi, mitä pidemmäksi hankkeiden kesto venyy ja mitä useampi toteuttaja niillä on ollut.”

Rahoituskierros käynnissä

Työntekijöiden vaihtuminen Otsossa on ollut tiuhaa. Metsälehden haastattelemat Otson entiset työntekijät eivät anna täyttä arvosanaa nykymuotoisenkaan Otson organisaatiolle.

Lundell myöntää, että yhtiön muutos on näkynyt töiden toteutuksessa.

”Ongelmat ovat voineet liittyä toimihenkilön eläköitymiseen tai siirtymiseen muualle. Töiden siirtämisessä eteenpäin uusille henkilöille on ollut haastetta. Asia on nyt otettu hallintaan.”

Lundell uskoo, että tienteko- ja suometsähankemäärien väheneminen on tilapäinen häiriö, vaikka uusien töiden käynnistäminen on haasteellista, kun Metsäkeskus ei ole enää viranomaisena hankkeita suunnittelemassa. Tientekoa ja suometsien käsittelyä tarvitaan etenkin pohjoisessa.

”Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta tullaan keräämään kasvava määrä puuta pohjoisen tehdashankkeiden toteutuessa.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 18/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus