Vuodenvaihteessa alkaneet pakkaset ovat saaneet energiapuun liikkeelle. Polttolaitokset tarvitsevat haketta, minkä ansiosta energiapuun varastot hupenevat, mikä puolestaan mahdollistaa energiapuun korjuun piristymisen.
”Energiapuu on lähtenyt liikkeelle kahta kautta. Kaukolämpöä tarvitaan, mutta sitä ei kannata tällä hetkellä tehdä sähköllä, sillä sähkö on nyt kallista. Lisäksi energiapuuta päästään hakemaan kaikilta tienvarsivarastoilta, kun talvitiet on saatu jäädytettyä ja niille pääsee raskaalla kalustolla”, kertoo Hakevuori Oy:n toimialajohtaja Markku Eskelinen.
Pakkasen ja sähkön hinnan nousun yhteisvaikutus on huomattu myös Laania Oy:ssä. Yhtiön toimitusjohtajan Tomi Vartiamäen mukaan energiapuulla on nyt hyvä imu.
”Toivotaan, että kelit jatkuvat tällaisina. Viime talvi oli niin leuto, että energiapuuta jäi paljon varastoon. Ylivarastotilannetta on varsinkin Pohjois-Savossa ja jonkin verran muuallakin itäisessä Suomessa”, hän sanoo.
Haketuskapasiteetille tarvetta
Energiapuun käytön kannalta tilanne on Eskelisen ja Vartiamäen mukaan paras silloin, kun pakkasta on viidestä kymmeneen astetta. Silloin energiapuun käyttö on polttolaitoksissa maksimissaan eikä siis enää kasva, vaikka pakkasasteita tulisi lisää.
”Yli menevä tarve tehdään vaihtoehtoisilla tavoilla, eli esimerkiksi öljyllä tai kaasulla”, Eskelinen kertoo.
Samaa sanoo Tampereen Energian tuotannosta ja jakelusta vastaava johtaja Paavo Knaapi.
”Metsäenergiaa käyttävät laitokset käyvät käytännössä täysillä jo normaaleilla talvikeleillä, eli silloin, kun pakkasta on muutamia asteita. Tampereen Energialla lisäenergian tarve pyritään kovilla pakkasilla kattamaan sähkökattiloilla ja lämpövarastoilla sekä huippupakkaskeleillä isoimmat kysyntäpiikit maakaasulla”, hän kertoo.
Vaikka energiapuulla on nyt kysyntää, uskovat Eskelinen ja Vartiamäki, että energiapuun varastot riittävät kattamaan tämän lämmityskauden tarpeet. Eskelisen mukaan suurempi pullonkaula on pula haketuskapasiteetista ja työntekijöistä.
”Energiapuun korjuuta on jarruteltu, joten metsäenergiakalustoon tai työntekijöihinkään ei ole juuri investoitu. Syksyllä tehdyt terminaalivarastot alkavat todennäköisesti monella toimijalla tyhjentyä, joten tavaraa pitäisi saada liikkeelle metsäpäästä.”
Vauhtia energiapuukauppaan
Energiapuun kysynnän lisäksi Eskelinen ja Vartiamäki ovat tyytyväisiä korjuukeleihin. Pakkaset tulivat suuressa osassa maata ennen lumisateita, joten maa on jäätynyt kantavaksi. Pohjoisimmassa Suomessa pakkasta on tosin ollut paikoin niin paljon, että siitä on ollut jo haittaa.
”Pohjoisimmassa Suomessa puunkorjuuta ja jonkin verran haketustakin on jouduttu jarruttamaan. Korjuun kannalta optimi on noin kymmenen pakkasastetta. Jos mennään 20 pakkasasteeseen tai sen yli, ovat koneet aika kovilla”, Vartiamäki sanoo.
Nyt korjattava energiapuu ei tule käyttöön tämän lämmityskauden aikana, vaan vasta seuraavan. Eskelinen ennakoi, että vanhat energiapuun varastot kuluvat pitkälti nyt käynnissä olevan lämmityskauden aikana. Se tarkoittaisi energiapuun kaupan piristymistä.
”Energiapuun ostajat olivat viime kesänä todella varovaisia, eikä energiapuukaupassa ollut sellaista buumia, johon oli parin edellisvuoden aikana totuttu. Paluuta buumiin tuskin tulee, mutta energiapuukaupan kannalta näyttää kuitenkin hyvältä, jos viime kesän yli kuivuneet varastot saadaan käytettyä.”
Energiapuulla paikkansa jatkossakin
Entä miltä energiapuun tulevaisuus näyttää? Sekä Eskelinen että Vartiamäki luottavat siihen, että energiapuuta tarvitaan jatkossakin.
”Uhkakuvia on, mutta kun täällä pohjolassa eletään ja on pakkasia, niin jollainhan sitä täytyy lämmittää. Lisäksi nuoria metsiä on edelleen hoidettava, ja sieltä saatavasta materiaalista ei ole sahatavaraksi eikä kuitupuuksikaan”, Eskelinen sanoo.
Vartiamäki ennakoi, että suurin muutos nähdään kausivaihtelussa.
”Puun poltto jatkuu tulevaisuudessakin, mutta lämmityskauden pituus todennäköisesti lyhenee. Loppukeväällä ja alkusyksyllä, kun lämmön tarve on pienempi, on tarjolla myös tuulivoimaa ja sitä kautta halpaa sähköä. Toisaalta puupolttoaineita tarvitaan jo huolto- ja toimitusvarmuuden takia”, hän sanoo.
Tampereen Energian Knaapin mukaan puunkäytössä näkyy laskeva trendi, joka johtuu pääasiassa kaukolämmön tuotannon sähköistymisestä ja erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämisestä. Hänen mukaansa puu on jatkossakin kuitenkin tärkeä tukijalka energiantuotannossa.
”Tampereen Energialla tulevaisuus muotoutuu aika lailla niin, että kaukolämmön tuotannosta kolmasosa on metsäenergiaa, kolmasosa sähkökattilaa ja kolmasosa erilaisia hukkalämpöjä. Jos tuulivoimalla tehtyä sähköä tai hukkalämpöä ei ole tarjolla, maksimoimme puun osuutta.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään