Kemeratuelle riittää kohteita tulevaisuudessakin

Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen on työskennellyt metsätalouden tukijärjestelmän parissa yli 30 vuotta. Hänen osaamistaan tarvitaan, kun kemeraa ryhdytään uusimaan.

Marja Hilska-Aaltosen mukaan kemeratuet ovat lähtökohtaisesti perhemetsänomistusta varten. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Tänä vuonna alkaa totinen keskustelu kemerajärjestelmän uudistamisesta. Nykyinen kemeralaki onvoimassa vuoteen 2020 saakka, mutta aikaa valmisteluun tarvitaan, koska järjestelmä on laaja ja remontistakin odotetaan perusteellista.

Työssä tullaan epäilemättä tarvitsemaan myös järjestelmän ykkösasiantuntijaa, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosta maa- ja metsätalousministeriöstä. Hänen mukaansa kemeratuet ovat lähtökohtaisesti perhemetsänomistusta varten. Jos ammattimaista metsänomistusta tuetaan yhä enemmän verotuksen kautta, niin mahdollisesti kemera suunnataan pienimuotoisemman toiminnan tueksi, jona suurinta osaa yksityismetsätaloudesta voidaan pitää.

Hän ei halua jossitella sitä, mitkä työlajit ovat liipaisimella ja mitä ihan uutta on kenties tulossa. Keskustelua on käyty esimerkiksi metsämaan pinta-alan lisäämisestä. Taustalla on hiilinielun kasvattamistavoite.

”Selvityksissä painotetaan metsien markkinattomia hyötyjä, hiilivaraston kasvattamista ja yhteishankkeita, jotta kuviokohtaisesta pienten hankkeiden tukemisesta päästäisiin pois.”

Hilska-Aaltosen mukaan taimikonhoito voidaan ajatella normaaliksi toiminnaksi, joka pitää hoitaa itse tai kärsiä hoitamattomuuden seuraukset.

”Perhemetsätaloudessa metsien arvo halutaan säilyttää ylisukupolvisesti ja uudistamistyöt tehdään hyvin. Aktiivisilla metsänomistajilla sama taso pysyisi yllä taimikonhoidossa ilman tukeakin.”

Silti tuettavia kohteita on tulevaisuudessakin. Hilska-Aaltonen arvelee, että sellainen voi olla esimerkiksi metsänomistajien yhteistoiminta, kuten yhteishankkeina tehtävät suometsien hoitotyöt ja niihin liittyvät vesiensuojelutoimet tai taimikonhoitokampanja tietyllä alueella.

Tuki aina puuttumista

Tuki on aina toimintaan puuttumista. Ilman tukea markkinoiden näkymätön käsi ohjaa, että jos jokin on kannattavaa, se tapahtuu.

”Mutta miten esimerkiksi metsätien perusparannuksen saa myytyä kaikille osakkaille. Kaikilla ei ole kuljetustarpeita samanaikaisesti”, Hilska-Aaltonen kysyy.

Tukiratkaisu tarkoittaa poliittista hyväksyntää, mutta sen lisäksi tarvitaan yleinen hyväksyntä, jotta tukea käytetään ja saavutetaan tavoitteet.

”Silti pitää miettiä, onko yksittäisille, pienille käsittelykuvioille myönnetty tuki tehokkainta resurssien käyttöä. Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi laajempien hankekokonaisuuksien tukeminen ja niihin yhdistetyt neuvontakampanjat.”

Tukien vaikuttavuuden selvittäminen on vaikeaa eikä siihen ole koskaan kunnolla ryhdytty. Pitkän historian vuoksi tukien vaikutusta on vaikea erottaa kokonaisuudesta, jotain olisi tehty ilman tukiakin.

Kaksi ylitse muiden

Tuki on aina poliittinen päätös, joka voidaan perua. Kemera on harkinnanvaraista tukea, jota kenelläkään ei ole oikeutta vaatia.

Hilska-Aaltonen kantaa huolta siitä, että taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuilla herätetään metsänomistajien toiveet. Kun alaa on valtavasti, niin varat eivät riitä eikä valtio pysty lunastamaan tavallaan antamaansa lupausta.

Nuoren metsän hoidon tuki on ollut suljettuna keväästä saakka hakemusvyöryn vuoksi. Suljettu aika näyttää venyvän vuoden mittaiseksi.

”Tällä hetkellä yli 80 prosenttia myöntämisvaltuudesta menee näihin kahteen tukimuotoon. Kun haku avataan keväällä, niin hakemuksia saattaa taas tulla valtavasti.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito