”Uudenlaisiin metsänhoitotapoihin on kiinnostusta”

Maria Ohisalo palasi vanhempainvapaalta ilmasto- ja ympäristöministeriksi keskelle energiakriisiä ja suuria ympäristölakihankkeita. Metsäasiat ovat nyt politiikan kovaa ydintä.

Maria Ohisalo korostaa, että ilmasto- ja luontotoimilla on nyt kiire, mutta puhuu mielellään myös uudistusten tarjoamista mahdollisuuksista. (Kuva: Seppo Samuli)

Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina Maria Ohisalo nimitettiin ympäristö- ja ilmastoministeriksi valtioneuvoston linnassa. Vanhempainvapaalta palaava Ohisalo totesi puheessaan, että ympäristöasiat ovat nousseet politiikan keskiöön. Kierto sisäministeristä ympäristöministeriksi oli siis puolueen puheenjohtajalle luontevaa.

Alkukesällä ilmasto- ja ympäristöasiat olivat pinnalla. Ilmastolaki oli juuri hyväksytty eduskunnassa ja hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi valtioneuvostossa. Syksyllä annetaan vielä esitys ilmastolain täydennyksestä, jossa säädetään kuntien ilmastovelvoitteista.

Julkisuudessa kevät on tosin jäänyt mieleen poikkeuksellisena aivan muista syistä.

”Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan järisytti koko poliittista todellisuutta. Naton jäsenyyshakemuksen lähetys ja muu oli sellaista, mitä harva olisi pystynyt ennakoimaan.”

Ohisalo alkoi jo keväällä osallistua keskusteluihin ja taustatilaisuuksiin sekä puolueen puheenjohtajana että tulevana ympäristöministerinä.

”Ei se ihan niin mennyt, että olisin aloittanut tyhjän päältä.”

Vanhempainvapaalta palaaminen tuntui ”hiukan haikealta”. Mies on nyt kotona lapsen kanssa. Ensimmäisestä päivästä ympäristöministerinä on silti jäänyt mieleen myös innostuneisuuden tunne.

Lisää rahaa luonnolle

Tällä hallituskaudella luonnonsuojelurahoja on lisätty keskimäärin sata miljoonaa euroa vuositasolla. Niitä on kanavoitu muun muassa Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta. Elinympäristöjä ennallistava ja suojeleva Helmi laitettiin alulle nykyisen hallituksen ensimmäisen ympäristö- ja ilmastoministerin, Krista Mikkosen, aikana. Lisäksi esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön kemeran ja sitä seuraavan Metkan metsäluonnon hoitohankkeiden määrärahoja esitetään yli tuplattavaksi vuodelle 2023.

”Ihmisillä on kiinnostusta uudenlaisiin metsänhoitotapoihin. On tärkeää, että metsänomistajat voivat kysyä paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä neuvoja vaikkapa jatkuvaan kasvatukseen. Tässä metsäammattilaisten koulutuksen sisällöllä on merkitystä.”

Vapaaehtoisuus säilyy edelleen suojeluohjelmien perustana. Lakiluonnoksessa todetaan, että riittävät korvaukset parantavat luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä.

Ohisalo puhuu mielellään mahdollisuuksista menetysten sijaan, mutta ei kaihda kriisipuhetta tai sanoja, kuten ”vakava”, ”tosissaan” ja ”kiire”. Hän kehuu edeltäjiään Emma Karia ja Krista Mikkosta merkittävien hankkeiden eteenpäin viemisestä.

Kysymykseen siitä, tuovatko jo toteutuneet ja valmisteilla olevat lakiuudistukset metsänomistajille lisää velvoitteita ja rajoituksia, ministeri ei vastaa suoraan.

”Ajattelen niin, että se on kaikkien etu, että pidämme suomalaisesta luonnosta huolta.”

 

Mediassa on puhuttu Maria Ohisalon johtaman ministerityöryhmän lakivalmistelusta, jossa metsän raivaamisesta perittäisiin maksu. Ohisalon mukaan maanomistajille tulisi toisaalta tarjota myös korvauksia hiilensidonnasta.

Ekosysteemipalveluille arvo

Itse asiassa Maria Ohisalo on sitä mieltä, että suhde metsiin, luontoon ja talouteen pitäisi myllätä. Hän viittaa Cambridgen yliopiston professori Partha Dasguptan puolitoista vuotta sitten julkaisemaan raporttiin, jonka myötä sanasta ”ekosysteemipalvelu” tuli valtavirtaa.

Uussana voi tarkoittaa vaikkapa vanhoja lehmuksia, jotka varjostavat helteistä Poria ja sen asukkaita ­– sekä siellä SuomiAreenan aikana majoittuvia poliitikkoja.

”Porissa tuli mieleeni, että puiden tuottama ilmainen varjokin on eräänlainen palvelu. Emme ehkä tule sitä ajatelleeksi, mutta voi olla, että lähitulevaisuudessa kaupunkeihin joudutaan rakentamaan varjoja.”

Samassa hengessä luonnonsuojelun merkittävää lisärahoitusta ei tulisi nähdä kulueränä.

”Joudutaanko jostakin muualta leikkaamaan? Itse näkisin luontoon ja metsiin käytetyt rahat investointina tulevaisuuteen.”

Investoinneista puheen ollen, Ohisalon mielestä vihreät innovaatiot voivat tuoda Suomelle konkreettisesti vientituloja. Varsinkin nyt, kun Bidenin hallinto on sitoutunut sijoittamaan amerikkalaisittain ennennäkemättömän paljon ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.

Yrityksillekin alkaa olla kilpailuetu ottaa ilmastokestävyyden lisäksi huomioon luonnon monimuotoisuus.

”Yhä useampi kuluttaja haluaa valita tuotteita, jotka on tehty kestävällä tavalla. Koskahan huonekalufirmat alkavat tarjota meille puutuotteita, joissa on selkeästi ilmoitettu, että ne on kasvatettu monimuotoisuus huomioiden. Suomessa tehdään jo vastuullisesti valmistettuja puutuotteita, mutta sen selville saaminen voi olla kuluttajana vaikeaa.”

Ohisalo näkee paljon mahdollisuuksia esimerkiksi puukuiduissa ja muovia ja metalleja korvaavissa keksinnöissä.

”Ei metsäteollisuus Suomesta lopu. Meidän täytyy vain löytää tapoja jatkaa puun käyttöä niin, ettei monimuotoisuus tai hiilinielu kärsi.”

Yhdessä kohti tavoitteita

Mutta ne suojelutavoitteet? Ohisalo on yksiselitteisesti sitä mieltä, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella. Luonnonsuojelulakiesityksessä huomioidaan vahvemmin nyt lajien lisäksi myös luontotyyppejä. Näistä kaksi, serpentiinikalliot ja rannikon avoimet dyynit, esitetään suoraan lain nojalla suojeltaviksi.

Jotkut metsänomistajat ovat olleet huolissaan siitä, että kirjanpainajat leviävät suojelualueiden kuusikoissa ja sieltä myös yksityismetsiin.

”Tämä on vakava aihe. Suhtaudun tosissani siihen, että kaikki tuhot korvataan, jos kirjanpainajia leviäisi valtion luonnonsuojelualueelta. Maa- ja metsätalousministeriön puolella talousmetsiä koskevaa metsätuholakia on uudistettu alkuvuodesta, ja kirjanpainajat on pyritty entistä paremmin huomioimaan.”

Ohisalo kehuu suomalaista metsäosaamista sekä metsätalouden pitkiä perinteitä. Mutta:

”Kun me yhdessä sitoudumme sekä YK:n biodiversiteettitavoitteisiin että EU:n strategioihin, niin ei voi ajatella, että yksi jäsenvaltio tekee ja toiset eivät tee. EU:lla on toimivaltaa ilmastopolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa, ja niissä raameissa tavoitteita asetetaan.”

Suomen valtio on myös merkittävä metsänomistaja, ja suojelua tulee tehdä valtionkin mailla, Ohisalo muistuttaa. Tällä hallituskaudella on muun muassa pienennetty Metsähallituksen tulostavoitteita.

Puusta valmistettu kello on lahja aviomieheltä. (Kuva: Seppo Samuli)

Ohisalo tukeutuu sanoissaan mielellään tutkittuun tietoon. Ylen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia haluaisi suojella luontoa enemmän. Tai Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan maankäyttösektori on muuttunut Suomessa nielusta päästölähteeksi.

”Minusta tämä nieluasia pitää nyt ottaa vakavasti.”

Tänä kesänä on päätetty, että käynnistetään selvitys vuonna 2014 uudistetun metsälain ilmastovaikutuksista. Se valmistunee ensi keväänä. Saattaa olla, että ensi hallituskaudella metsälaki avataan.

Nyt alkaa myös lainvalmistelu maankäytön muutosmaksusta. Toteutuessaan laki tarkoittaisi sitä, että metsän raivaamisesta pelloksi tai rakennettavaksi perittäisiin maksu.

Mediassa maankäyttömaksu on henkilöitynyt nimenomaan Ohisaloon.

”Vaikka kyllä se on tuotu esille, että kyse on ministerityöryhmän yhteisestä valmistelusta…”

Metsät tärkeitä monille

Maria Ohisalo on väitellyt tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta, ja väitöskirjan aiheena olivat leipäjonot. Vihreät valikoitui ministerin omien sanojen mukaan puolueeksi siksi, että ilmastonmuutoksen torjunta yhdistetään sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuden torjuntaan.

Ohisalo on aikaisemmin puhunut avoimesti taustastaan itähelsinkiläisessä vähävaraisessa perheessä. Kasvuympäristö tarjosi myös luontokokemuksia, ja kaupunkilaislapselle oli tärkeää, että metsä on lähellä.

”Olen asunut eri puolilla Itä-Helsinkiä, vaikkapa Meri-Rastilassa. Myöhemmin olin mukana kaupunginvaltuustossa, kun päätettiin, että sikäläinen lähimetsä säästetään rakentamiselta.”

Hän ymmärtää, että metsät ovat taloudellisesti merkittävä tulonlähde monelle maaseudulla asuvalle.

”Metsä on tärkeä paitsi metsäteollisuuden näkökulmasta, niin myös virkistäytymispaikkana. Se on metsästäjille tärkeä, se on maastopyöräilijöille, lenkkeilijöille ja patikoijille tärkeä, mutta se on myös muille lajeille tärkeä ihmisen lisäksi.”

Ohisalo virkistäytyy edelleen perheineen mielellään metsässä. Loppukesästä hän testasi tyttären kanssa retkeilyä kantorinkan kanssa Sipoonkorven kansallispuistossa.

”Olemme tehneet tällaisia pieniä retkiä vauvan ehdoilla.”

Vielä viimeinen kysymys: onko ilmasto- ja ympäristöministerin mielestä perusteltua jatkaa puun energiakäyttöä ainakin lyhyellä aikavälillä nykyisessä tilanteessa?

”Kyllä meillä sivuvirtoja käytetään energiana, ja tuskin se mihinkään häviää. Suurempi kysymys on se, miten tukkipuuta käytetään, jotta saataisiin hiiltä sitoutettua pitkäikäisiin tuotteisiin.”

Poliitikkojen tehtävä on varmistaa, että joka koti lämpiää tulevana talvena ja että joka kodissa on ruokaa, sanoo Ohisalo.

”Nyt budjettiriihessä käydään läpi keinoja, jotka lyhyellä aikavälillä auttavat ulos tästä energiakriisistä, mutta samaan aikaan täytyy tehdä ilmasto- ja ympäristötoimia. Minusta meidän ei kannata olla riippuvaisia Putinin kaltaisten sotarikollisten fossiilienergiasta.”

MARIA OHISALO

  • Vihreiden puheenjohtaja, Marinin hallituksen ilmasto- ja ympäristöministeri, aikaisemmin sisäministeri
  • Yhteiskuntatieteiden tohtori sosiologiasta Itä-Suomen yliopistosta, vaihto-opintoja ja tutkijavaihto Uppsalassa, Sorbonnessa ja Oxfordissa
  • Syntynyt Itä-Helsingin Vesalassa vuonna 1985
  • Perheeseen kuuluu mies ja pieni tyttövauva
  • Harrastaa pyöräilyä, on pelannut jalkapalloa FC Konnussa ja Vuosaaren Viikingeissä

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat