Elokuun säät ratkaisevat, meneekö EU:n viimevuotinen metsäpaloennätys rikki

Ranskan tämän kesän pahin metsäpalo levisi lähes 50 000 hehtaarin alueelle. Suomessa palaa noin 400 hehtaaria vuodessa.

Jos tuli pääsee leviämään puiden latvuskerrokseen, sen leviämisen estäminen muuttuu hankalaksi. Suomessa latvapalot ovat harvinaisia. (Kuvaaja: Mikko Häyrynen)
Jos tuli pääsee leviämään puiden latvuskerrokseen, sen leviämisen estäminen muuttuu hankalaksi. Suomessa latvapalot ovat harvinaisia. (Kuvaaja: Mikko Häyrynen)

Keski- ja Etelä-Euroopassa poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesäsää on saanut aikaan ennätykselliset metsäpalot.

Euroopan metsäpalotietojärjestelmän (Effis) tilastot kertovat, että varsinkin Ranskassa metsää on palanut moninkertaisesti viime vuoteen nähden, tähän mennessä reilut 90 000 hehtaaria.

Ranskan suurin metsäpalo syttyi heinäkuun lopulla maan länsirannikolla Gironden alueella. Tuli poltti lähes 50 000 hehtaaria maastoa, pääosin istutusmännikköä.

”Suurin syyllinen Ranskan maastopaloihin on pitkään kuumana ja kuivana jatkunut sää”, sanoo metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviainen Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa istutusmänniköt eivät sinänsä ole sen alttiimpia metsäpaloille kuin luonnontilaisetkaan metsät.

”On tosi monta asiaa, jotka vaikuttavat metsäpalojen syttymiseen ja leviämiseen.”

Espanja johtaa palotilastoa

Hehtaareissa mitattuna Ranskan maastopalot eivät ole aivan Euroopan kärkeä. Espanjassa oli heinäkuun loppuun mennessä palanut noin 220 000 hehtaaria, mikä on enemmän kuin viime vuoden vastaavaan ajankohtaan mennessä.

Niin ikään Italiassa maastopalotilanne on ollut viimevuotista pahempi. Siellä tuli on levinnyt jo reilulle 70 000 hehtaarille. Portugalissa maastopaloja on ollut reilulla 50 000 hehtaarilla ja Kreikassa noin 30 000 hehtaarilla.

Suomessa metsää on palanut tänä vuonna tilaston mukaan 66 hehtaarilla. Keskimäärin paloja on reilulla 400 hehtaarilla vuodessa.

Latvapalot harvinaisia Suomessa

Metsäpaloriskiä pienentävät Suomen sääolot.

Palviaisen mukaan vaikutusta vähäiseen metsäpalojen määrään on myös ainakin palokuormalla eli metsän biomassan määrällä, puulajivalinnoilla ja metsikön rakenteella.

”Suomen metsät ovat yleensä tasaikäisrakenteisia ja alikasvosta niissä on aika vähän. Se vähentää palokuormaa ja metsäpalon reittejä levitä puiden latvuksiin asti.”

Suomessa maakerrokseen tai aluskasvillisuuteen jäävät maa- ja pintapalot ovat huomattavasti yleisempiä kuin latvapalot.

Sen sijaan kuivassa Keski-Euroopassa voimakkaat latvapalot ovat yleisiä, kuten ovat myös Siperian ja Kanadan laajoissa erämaametsissä. Jos tuli pääsee leviämään latvuksiin, valtaosa puista kuolee ja palon leviämistä on vaikea rajoittaa.

Palviainen kertoo, että palokuormaa voidaan vähentää harvennuksilla, alikasvoksen poistamisella ja hakkuutähteiden korjuulla.

Rikotaanko paloennätys?

Elokuun säät ratkaisevat, meneekö EU:n viime vuoden maastopaloennätys rikki. Palokausi yleensä kiihtyy loppua kohti.

Viime vuonna EU:n alueella paloi kaikkiaan 1 035 000 hehtaaria metsää, Copernicus-ilmastopalvelussa kerrotaan. Aikaisempi ennätysvuosi oli 2017, jolloin maastopalot levisivät 989 000 hehtaarille.

Effisin mukaan heinäkuun loppuun mennessä maastopaloja oli ollut EU:ssa reippaasti yli 400 000 hehtaarilla.

Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla paloi 350 000 hehtaaria. Silloin paloista kärsivät pahimmin Portugali, Kypros ja Espanja. Espanjassa viime vuonna reilut 40 000 hehtaaria polttanut metsäpalo oli maan historian pahin.

Lue myös: Metsäkonekuskit sammutustehtävissä – ”Tulipalossa kuskin täytyy olla kokenut”

Tuli leviää hallitsemattomasti Kanadan metsissä (11.8.2025 julkaistu juttu)

Lue myös

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Blogit ja Kolumnit