Puukauppa piristyi Pohjois-Suomessa vuoden loppua kohden. Puuta ostettiin viime vuonna Lapin metsistä yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 100 000 kuutiota edellisvuotta enemmän.

Sama noste on jatkunut alkuvuodesta.

”Viesti metsänhoitoyhdistyksistä lähes joka puolelta Lappia on, että kuitu- ja energiapuulla on hyvä kysyntä ja hinta on kehittynyt positiiviseen suuntaan viime vuonna. Tämä hyvä trendi kantaa nyt alkuvuoteen. Laajassa maakunnassa paikallisia eroja kuitenkin on”, kertoo MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen.

Lapin puukauppaa kiihdyttää etenkin Venäjän puun tuonnin loppuminen. Paikoin Lapissa on oltu myös kaukolämmön tuotannossa venäläisen hakkeen ja puun varassa. Nyt monet paikalliset kaukolämpölaitokset ovat kääntäneet katseensa lähimetsiin. Myös klapikauppa käy ja koivuranka on haluttua.

Sen sijaan tukin kysyntä osin tökkii. Tukkipuun hinnatkaan eivät ole olleet vastaavassa nousussa kuin energia- ja kuitupuun.

Puun tarve kasvussa

Investointien toivotaan siivittävän hyvin alkanutta puukauppavuotta pohjoisessa. Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan odotetaan käynnistyvän ja puunhankinnan alkavan vuoden loppupuoliskolla. Myös paikalliset sahat, kuten Tervolan saha ja höyläämö Oy, ovat kertoneet puunkäyttöä lisäävistä investoinneistaan. Samoin Stora Enson Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntaminen kuluttajakartonkipakkauslinjaksi heijastuu aikanaan Lapin puumarkkinoihin.

Lisäksi Lapissa seurataan kiinnostuneina Sveaskogin eli Ruotsin metsähallituksen toimintaa, Heikkonen kertoo. Sveaskog on päättänyt pienentää hakkuusuunnitetta ja ottaa porotalouden entistä painokkaammin huomioon valtion mailla.

”Pohjois-Ruotsi on tätä samaa puumarkkinaa. Suunnataanko käyttöpaikoilla ja puuhankinnassa katsetta tänne Pohjois-Suomeen vai jonnekin muualle?” Heikkonen pohtii.

Uusia kilpailijoita

Lisää toivottua kilpailua Lapin puumarkkinoille toi viime vuoden lopussa UPM, joka laajensi hankinta-aluettaan Länsi-Lapista itään. Nyt metsäyhtiön pohjoisimmat hankinta-alueet yltävät Kolarista Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Kuusamoon. Näillä alueilla puusta kilpailevat tällä hetkellä kaikki kolme suurta metsäyhtiötä, paikalliset sahat sekä energiayhtiöt.

Muiden metsäfirmojen tapaan UPM:n on lisännyt toimihenkilöiden määrää kautta maan. Lapissa yhtiötä houkuttavat ensiharvennuspotentiaali ja monia muita maakuntia runsaammat metsävarat.

”Me haluamme korvata venäläisen puun pääasiassa kotimaisella hankinnalla. Tietysti me tarvitsemme nyt ja jatkossa myös ulkomailta tuotavaa puuta, jotta pystymme tehtaiden puuhuollon hoitamaan”, kertoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

Hankinta-alueen rajat pohjoisessa sanelee pitkälti toimiva rautatieverkosto. Lapista puu kulkee kiskoja pitkin yhtiön omille tehtaille etenkin Pietarsaareen.

Seuraava muutos Lapin puumarkkinoille on luvassa ensi vuonna. Tuolloin viisi paikallista metsänhoitoyhdistystä korjuupalveluineen yhdistyy Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapiksi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.