Puukauppa | Mistä saisi koivua?

Koivutukin saatavuus on rajoittanut ainakin Metsä Groupin tuotantoa, kun taas Riga Woodille markkinat ovat tasapainossa.

Hyvälaatuinen vanerikoivuleimikko korjattiin marraskuun vesisateissa Vesilahdella Tampereen tuntumassa. Riga Woodin metsäpäällikkö Timo Uotila muistuttaa metsänomistajia koivutukin hyvästä kysynnästä, joka kannattaa hyödyntää.
Hyvälaatuinen vanerikoivuleimikko korjattiin marraskuun vesisateissa Vesilahdella Tampereen tuntumassa. Riga Woodin metsäpäällikkö Timo Uotila muistuttaa metsänomistajia koivutukin hyvästä kysynnästä, joka kannattaa hyödyntää.

”Koivutukista on niukkuutta ja tuotantoa on jouduttu rajoittamaan, ei paljon mutta kuitenkin”, toteaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä.

”Käyttömäärä on noussut merkittävästi, sillä koivuvanerin markkinat ovat parantuneet ja koivutukkia käytetään myös kertopuussa.”

Kertopuu on kuin paksuista viiluista liimattua vaneripalkkia. Koivu antaa kertopuulle paremman jäykkyyden kuin kuusi.

Mäntylä toteaa koivun ongelmaksi, että sitä on sekapuuna ja korjuuerät ovat pieniä. Korjuumääriä on vaikea säädellä, koska sitä tulee mitä on tullakseen muun korjuun mukana. Korjuuta ei voi suunnata puhtaisiin koivikoihin, koska korjuukypsiä sellaisia ei juuri ole.

Vaikka sahapuuksi kasvatettavan koivikon kiertoaika on havupuita lyhyempi, niin vanerikoivujen kiertoaikaa pidentää, että sorvauksessa latvaläpimitta on vähintään 18 senttiä, kun sahatukissa se voi olla 15 senttiä. Siksi 1990-luvulla istutetut peltokoivikotkaan eivät anna vielä kunnolla satoa.

Sastamalassa on riittänyt sorvattaa

Sastamalassa toimiva Riga Wood Finland sorvaa vuodessa reilut sata tuhatta kuutiota koivutukkia. Sorviviilut jatkojalostetaan vaneriksi Baltian tehtailla, pääosin Latviassa.

Metsäpäällikkö Timo Uotila toteaa vaneritukin markkinoiden olevan varsin hyvin tasapainossa.

”Keväällä sitä on vähän enemmän tarjolla ja syksyllä on niukempaa, koska talvella hakataan kasvupaikkoja, joissa koivua on luontaisesti.”

Riga Wood ostaa vanerikoivut pääsääntöisesti tehtaalle toimittuna noin kolmeltakymmeneltä toimittajalta, ja myös pieniä yksittäiseriä ostetaan.

Uotila korostaa, että havutukkiin verrattuna koivutukki on helpompi artikkeli, sillä varastoinnissa ei tule hyönteisvikuutuksia.

”Lokakuusta eteenpäin ei ole mitään ongelmaa, talvikaatoinen tukki kestää hyvälaatuisena kesään saakka, mutta sen jälkeen tukkien päät alkavat pehmetä ja lahota. Kesäkaatoisessa ei pysy kuori kiinni ja tukit alkavat kuivua nopeasti pinnasta ja päistä.”

Vanerikoivun laatuvaatimukset ovat sahatukkia löysemmät, sillä sorvikoivussa sallitaan enemmän lenkoutta ja lyhin pituus on kolme metriä. Hieskoivu käy yhtälailla eikä sitä hinnoitella eri tavalla.

Koivuvanerilla suhdanteet ovat loivempia kuin havuvanerilla tai sahatavaralla.

”Tulevaisuus näyttää valoisalta ja tarkoitus on kasvattaa puun hankintaa ja tuotantoa jatkuvasti.”

Pienin tilastoitu

Koivutukki on selvästi pienin tilastoitu puutavaralaji. Korjuumäärät seurailevat yleistä hakkuutasoa ja ovat menneellä kymmenvuotiskaudella olleet miljoonan kuutiometrin kahta puolta.

Tai tarkkaan ottaen tilastointi koskee lehtitukkia, mutta käytännössä muiden lehtipuiden kuin koivun osuus on mitättömän pieni.

Havupuuhun verrattuna koivulla tukkikertymä on huomattavan pieni, kymmenen prosentin tuntumassa, kun se männyllä on 40 prosentin ja kuusella lähes 60 prosentin luokkaa. Vaneritukkeja poimitaan pienistäkin kertymistä, sillä leimikoissa vanerikoivua voi olla vain muutama prosentti.

Kotimaan hakkuiden lisäksi tuontia on ollut 100 000–300 000 kuutiota. Määrällisesti tuonti on pientä, mutta kotimaan kertymään suhteutettuna suurta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat