”Puulla on paljon annettavaa”

Puurakentamisen puolesta on puhuttu vuosia, mutta metsien maassa rakennetaan yhä pääosin betonista, tiilestä ja teräksestä. Hiilijalanjäljen mukaantulo voi muuttaa tilanteen, Petri Heino arvioi.

Ilmastotavoitteet ulottuvat pian myös rakentamiseen ja sillloin puu on vahvoilla, Petri Heino arvioi. (Kuva: Seppo Samuli)

Moniko maamme kolmen suuren metsäyhtiön pääkonttoreista on rakennettu puusta? Niinpä, ei toistaiseksi yhtäkään.

Tulevaisuudessa tilanteen pitäisi olla toisin, sillä Stora Enso ilmoitti viime vuoden lopussa rakentavansa uudet, puiset toimitilat Helsingin Katajanokalle. Metsäjättien tilanne kuvaa koko Suomen suhtautumista puurakentamiseen: puu on ollut pitkään jopa metsäalan itsensä hyljeksimä materiaali suurissa rakennuksissa.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mutta hitaasti.

”Selvitysten mukaan asenne puuta kohtaan on edelleen suuri ongelma. Puurakentamisen ylimääräisiä kustannuksia pelätään yhä”, sanoo Petri Heino.

Heino on puurakentamisohjelman päällikkö ympäristöministeriössä. Kyseiselle ministeriölle kuuluu Suomessa rakentamisen ohjaaminen. Heinon tehtävänä on muun muassa huolehtia, että puu huomioidaan, kun rakentamisen säädöksiä uudistetaan.

Säädösten lisäksi työtä on riittänyt asenteiden muokkaamisessa. Sen lisäksi, että puurakentamisen kustannukset epäilyttävät, puurakennusten pelätään yhä olevan alttiita tulipaloille. Paloturvallisuus on tosin hyvän aikaa ollut puurakennuksissakin toista luokkaa kuin 1800-luvun Turun palon aikaan.

Suomalaiset ovat toki aina rakentaneet puusta. Puisten pientalojen ja mökkien ulkopuolelle on jäänyt kuitenkin mittava joukko rakennuksia, joissa on uskottu lähes järkähtämättä tiilen, teräksen ja betonin voimaan.

”Monessa maakunnassa suurimpia teollisia työnantajia ovat olleet puu- tai paperialan yritykset. Silti maahan on tehty betonikouluja toisensa perään. Minkä takia? Puurakentamisessa paikallinen edunvalvonta ei ole toiminut lainkaan”, Heino sanoo.

”Miksi Suomessa ei voitaisi tehdä samoin?”

Metsänhoitajaksi kouluttautunut Heino on tehnyt pitkän uran puurakentamisen edistäjänä jo ennen ympäristöministeriöön siirtymistä. Metsätuotteiden markkinointi valikoitui työuran suunnaksi opiskeluaikoina.

Työskentelyn puurakentamisen parissa Heino aloitti toden teolla 1990-luvun lopulla Puuinfossa. Puuinfo on metsä- ja puutuotealan etujärjestöjen omistama yhtiö, joka pyrkii lisäämään puutuotteiden kysyntää rakentamisessa ja sisustamisessa.

”Silloin käynnissä oli aikakausi, jolloin nostettiin yleiseen keskusteluun se, mitä puusta tehdään esimerkiksi Norjassa, Pohjois-Amerikassa ja Sveitsissä, ja miksi Suomessa ei voitaisi tehdä samoin. Opin, että puusta voidaan tehdä moderneja rakennuksia ja sisustuksia, jotka ovat hyviä käyttäjille.”

Puurakentamista Heino on pyrkinyt edistämään niin kaupallisista lähtökohdista kuin esimerkiksi koulutuksen tasolla Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa.

”Vitsinä olen sanonut, että työni on kävellä ministeriön käytäviä ja muistuttaa läsnäolollani puusta. Esimerkiksi palosäädöksen kirjoittaja muistaa minut nähdessään ottaa puun huomioon.”

Kerrostalojen luvattu maa

Puun käyttö rakentamisessa on Heinon mukaan vähentynyt Suomessa 2000-luvun alusta. Pääsyynä on se, että puu on hallitseva materiaali pientaloissa ja pientalojen osuus uudisrakentamisessa kääntyi laskuun runsas kymmenen vuotta sitten.

Samalla kerrostalojen osuus uusista asunnoista on jatkanut nousuaan. Puun näkökulmasta ongelma on, että kerrostalojen rakennusmateriaalina puu yleistyy hitaasti.

”Asuntojen määrissä laskettuna puukerrostaloja on tehty koko ajan enemmän, mutta puukerrostalojen markkinaosuus kaikista kerrostaloista ei ole noussut, koska betonisten kerrostalojen rakentaminen on kasvanut vielä nopeammin”, Heino kertoo.

Ympäristöministeriön puurakentamisohjelman päällikkö Petri Heino.
Heino arvioi, että puun käytön nopea lisääntyminen rakentamisessa vaatii päättäjien määräyksiäja ja tiukkoja hiilijalanjälkivaatimuksia.

Puutuoteteollisuuden tilastot kertovat, että viime vuonna aloitettujen kerrostaloprojektien tilavuudesta puukerrostaloja oli vain kolme prosenttia. Puuinfon mukaan Suomeen on tähän kevääseen mennessä rakennettu 90 yli kaksikerroksista puista asuinkerrostaloa. Korkein puukerrostalo on Joensuuhun rakennettu 14-kerroksinen opiskelija-asuntola.

Oodi puulle vai teräkselle?

Petri Heino kertoo puurakentamisen näkymistä Helsingin uuden keskuskirjaston Oodin edustalla. Koronaviruksen vuoksi suljettu kirjasto on yksi viime vuosien merkittävimmissä puurakentamisen näyteikkunoista.

Vaikka Oodissa on komea puinen julkisivu, rakennuksen kantava runko on terästä. Heinon mukaan Oodin runkokin olisi voitu valmistaa puusta. Liimapuuta, LVL:ää (ristiinliimattuja viiluja) tai puuta sekä betonia yhdistänyt runkorakenne olisi voinut tulla jopa nykyistä edullisemmaksi.

”Rakennesuunnittelijat on opetettu teräksen käyttöön”, Heino sanoo.

Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan yhä lisää esimerkkejä rakennuksista, joissa rakenteet ja runko ovat puuta.

”Puun rakenteellinen käyttö on sellainen, missä on osaamispuutteita. Osaaminen syntyy hankkeista ja rakennuskokeiluista. Rakentamista oppii rakentamalla. Olen sanonut, että puurakentamisesta ei pidä enää järjestää seminaareja vaan rakennustyöpajoja.”

Hiilijalanjälki voi olla puun etu

Kerrostalojen ohella rakentamisen suuria kysymyksiä ovat ilmastopäästöt. Esimerkiksi Oodista ei ole tehty hiilijalanjälkilaskelmaa. Terästä on rakenteissa niin paljon, että Oodin hiilijalanjälki on todennäköisesti suuri.

”Vielä tällä hetkellä rakentamisessa ei ajatella materiaaleja niiden ympäristövaikutusten kannalta”, Heino sanoo.

Ympäristöministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että rakennusten hiilijalanjälkeä tavoitellaan osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Määräykset osoittaisivat kattorajan sille, kuinka paljon rakennus saa aiheuttaa päästöjä.

Heinon mukaan puun ja muiden rakennusmateriaalien ilmastopäästöistä on jo tehty kattavia vertailulaskelmia. Päästöt ovat rakennuskohtaisia, mutta puurakennus voi olla koko elinkaarensa aikana 10­–70 prosenttia vastaavaa betonirakennusta vähäpäästöisempi.

Betoniteollisuuden vasta-argumentti on ollut, että rakennuksen käytön aikainen energiankulutus on tärkeämpää kuin rakentamisen aikainen. Ja puutaloissa energiaa tunnetusti kuluu asunnon lämmittämiseen.

Rakennusten energiatehokkuus on kuitenkin parantunut koko ajan. Hirsitalostakin pystytään tekemään erittäin tiivis, Petri Heino sanoo.

”On myös selvityksiä, joiden mukaan rakentamisen aikaan syntyneet päästöt ovat 90 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren tuottamista päästöistä.”

Heinon mukaan on onneksi nähtävissä, että isot rakennusyhtiöt ovat alkaneet miettiä hiilijalanjälkeä ja rakentamisen ilmastoasioita.

”Uskon, että esimerkiksi puukerrostalorakentamisessa tulee jatkumaan hidas evoluutio: aina rakennetaan vähän enemmän.”

Kattavampi puurakentamisen revoluutio eli puun nopea lisääntyminen rakennuskäytössä vaatii päättäjien määräyk­siä ja tiukkoja hiilijalanjälkivaatimuksia.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut