Huhtikuun aikana Hannu Liljeroosin seurantaan tuli 91 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa.

”Vaikuttaa siltä, että koronaepidemia ei ole vaikuttanut markkinoihin. Koko alkuvuoden saldo on nyt 424.”

Tarjonta lisääntyi erityisesti Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tällä hetkellä tarjolla on useita suuria ja arvokkaita yksityismaiden kohteita: Utajärvellä 493, Pyhännällä 208, Sievissä 108, Savonlinnassa 78 ja Äänekoskella 64 hehtaaria.

Uusia kauppoja allekirjoitettiin huhtikuussa 91 ja koko vuoden kauppamäärä on 357. Eniten kauppoja on tehty Pohjanmaan maakunnissa. Myös Keski-Suomessa ja Kainuussa kauppa on käynyt hyvin. Varsinais-Suomessa sen sijaan on tehty vain kuusi kauppaa.

Kauppamäärien lisääntyessä tilaston tunnusluvut lähestyvät monessa maakunnassa viime vuoden vastaavia keskilukuja. Esimerkiksi viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalla metsämaan keskihinta oli 2 123 euroa hehtaari ja nyt alkuvuoden vastaava luku on pari euroa pienempi. Keski-Suomenkin keskihintojen eroa on vain 27 euroa.

Huhtikuun suurimmat kaupat:

Institutionaaliset sijoittajat ostivat huhtikuussa peräti 47 kohdetta. Kauppasummat olivat yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa.

Koko alkuvuoden aikana suursijoittajat ovat ostaneet 132 metsätilaa, joissa on metsämaata yhteensä 6 578 hehtaaria. Kauppoihin on käytetty rahaa yhteensä 21,4 miljoonaa euroa, mikä on noin puolet kaikista tilaston seurantakaupoista.

Eniten ovat ostaneet Osuuspankin metsärahasto (3,7 miljoonalla), Silvestica Green Forest Finland (3,6 me), Forest Holding Finland (3,1 me), UB-rahastot (2,7 me), FIM Metsä (2,5 me), eri yhteismetsät (1,2 me) ja Tornator (1,1 me).

”Isot toimijat eivät välttämättä ole pitkäaikaisia omistajia ja instituutiosijoittajat ovat tehneet kauppoja myös keskenään huhtikuun aikana.”

Forest Holding Finland luovutti Silvestica Green Forest Finlandille useita tiloja Keski-Suomesta. Tilojen pinta-alat ovat yhteensä noin 600 hehtaaria.

Metsätalousarvo eri kuin markkina-arvo

Kun asunto hinnoitellaan, niin välittäjän hinta-arvio perustuu tuoreisiin vertailukauppoihin ja arvio on lähellä todellista kauppahintaa.

Liljeroos muistuttaa, että metsätilakaupassa tilanne on toinen. Kun tila-arviot laaditaan summa-arvomenetelmällä, niin sen lopputuloksena on ns. tilan metsätaloudellinen arvo.

”Kun tila sitten myydään, niin myyjät usein yllättyvät positiivisesti saatuaan tilastaan arviota paljon paremman hinnan.”

Metsätaloudelliset arvot ja toteutuneet markkinahinnat ovat erkaantuneet toisistaan ja Liljeroos pitää pääsyynä, että arvioiden laatijat eivät ota huomioon markkinoiden senhetkistä todellista hintatasoa.

”Kauppahinta-aineistoa keräämällä ja analysoimalla saataisiin tila-arvioiden arvot vastaamaan paremmin toteutuneita kauppahintoja.”

Myös käytetyt termit ovat hämääviä. Jos tilalla ei ole muuta kuin metsän arvoa, niin kauppahinta on ostajan omista lähtökohdistaan laskema tilan metsätaloudellinen arvo. Mikäli kauppa on tehty vapailla markkinoilla ja ostaja on voittanut tarjouskilpailun, niin kyse on samalla myös tilan markkinahinnasta.

Tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että myyjä myy tilansa tila-arvion arvolla ja häviää huomattavan summan.

”Arvioiden tekijöiden pitäisi aina avata arvion tilaajalle hinnanmäärityksen perusteet, jotta alihintaisilta kaupoilta vältyttäisiin.”

Muita havaintoja

Tuulivoimalat tuovat metsätiloille lisäarvoa, mikä näkyy myös hinnoittelussa. Tuulivoimalan vuokratuotto voi olla esimerkiksi 2 000 euroa vuosi, jolloin kauppahinta nousisi viiden prosentin korolla noin 40 000 euroa.

Myyntikohteita kuvataan jo usein ilmasta dronen avulla. Liljeroos pitää niiden antia varsin heikkona ja hyvät, perinteisellä tavalla otetut metsikkökuvat antavat paremmin informaatiota.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.