Puurakentamisessa huomio nyt asiakkaisiin

Puukerrostaloissa painopisteen tulisi siirtyä tekniikasta asumiskokemukseen, puurakentamisen professori Katja Lähtinen kertoo.

Jos puukerrostaloille avautuu markkinoita Aasiassa, menekkiä voi olla enemmän kuin Suomella on kapasiteettia, professori Katja Lähtinen pohtii Helsingin Jätkäsaaren puukaupungissa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Puukerrostalojen rakentaminen on päässyt vauhtiin ja niille on markkinoiden vetoa, mutta edelleen tarvitaan myös työntöä.

Näin näkee Katja Lähtinen, jonka viisivuotinen lahjoitusprofessuuri Vaasan yliopistossa painottuu puurakentamisen markkinointiin ja liiketoimintaan.

Vaikka itse rakentamisesta on jo kertynyt kokemusta, Lähtisen mukaan kaavoituksesta ja arkkitehtisuunnittelusta alkavassa ja valmiiseen rakennukseen yltävässä ketjussa on vielä merkittäviä puutteita.

”Betonirakentamisessa vuosikymmenten aikana muotoutuneet aliurakointimallit vaikeuttavat osaamisen välittymistä arkitiedoksi.”

Asumiskokemus ratkaisee

Jos puukerrostalojen kehitystä kohti omillaan pyörivää toimialaa vertaa junamatkaan Helsingistä Rovaniemelle, niin Lähtisen arvion mukaan nyt ollaan Seinäjoella.

Aluksi on kehitetty teknistä osaamista. Lähtisen mukaan huomiota pitäisi kiinnittää myös asiakaspuoleen, asumiskokemuksen mittaamiseen ja kehittämiseen.

”Nyt tarvitaan tutkimustietoa siitä, mitä ihmiset todella odottavat kaupunkimaiselta puurakentamiselta.”

Lähtinen kärjistää, että suomalaiset on tavattu jakaa omakoti- ja kerrostaloasujiin. Ihmisten tarpeet moninaistuvat ja uusiksi määrittäjiksi ovat nousemassa asunnon sijainti, alueen palvelut ja kuinka hyvin asunto sopii elämäntapaan ja kulloiseenkin elämäntilanteeseen.

Talolle voidaan laskea elinkaaren tehokkuutta, mutta asunnon ostajalle tärkeintä on usein vain, miltä asunto tuntuu.

”Nyt tiedetään jo, että miten puusta rakennetaan. Seuraavaksi tulee oppia, että mitä rakennetaan.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 17/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Keskustelut