Metsänomistaja Harri Huupponen tietää, miten metsiä pitäisi juuri nyt hoitaa, jotta puuntuotanto, hiilensidonta, monimuotoisuus sekä ilmastonmuutokseen varautuminen tulisivat huomioitua.
”Lehtipuiden osuutta metsänviljelyssä pitäisi lisätä ja kasvattaa taimikoita sekapuustoisina. Mutta hirvien takia metsänomistajan on lähes mahdotonta toimia näin”, Huupponen toteaa.
Huupposella on poikkeuksellisen laaja kokemus metsätaloudesta paitsi metsänomistajana myös ammattilaisena. Metsurina työuransa aloittanut mies on toiminut pitkään metsänhoitoyhdistyskentässä ja työskentelee nykyään Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtajana. Tässä jutussa Huupponen esiintyy kuitenkin yksityisenä metsänomistajana.
Hirvet iskivät heti
Huupposen metsässä tehtiin syksyllä 2023 päätehakkuu noin 70-vuotiaaseen kuusikkoon, jossa oli jo merkkejä sekä lahosta että kirjanpainajasta. Huupponen tilasi uudistusalalle rauduskoivun taimet, jotka hän istutti kääntömättäisiin kesäkuussa 2024.
”Kuusi prosenttia kuusista oli jo lahoja, joten puulaji oli käytännössä pakko vaihtaa. Kasvupaikka on erittäin rehevää lehtomaista kangasta, joten ainoa järkevä vaihtoehto on rauduskoivu.”
Riski sille, että hirvet tuhoavat taimet, oli jo aiempien kokemusten myötä Huupposen tiedossa. Yllätyksenä tuli tällä kertaa kuitenkin se, että taimet syötiin jo ensimmäisenä kesänä.
”Suurin osa taimista oli jo syksyllä syöty. Syönti on jatkunut myös talvella. Taimet olisi näköjään pitänyt heti istutuskesänä tai jo taimitarhalla käsitellä Tricolla.”
Trico on syönninestoaine, jonka teho perustuu lampaanrasvaan. Se suojaa puita tehokkaasti hirvieläintuhoilta, mutta levittäminen on työlästä.
Puuntuottajasta puutarhuriksi
Huupponen teki Metsäkeskukselle ilmoituksen hirvivahingosta. Korvausta hän sai tuhosta noin 800 euroa. Osan taimista hirvet ovat nostelleet kokonaan ylös mättäistä, mutta suurin osa koivuista on edelleen elossa ja jatkaa kasvuaan sivuoksista.
”Puista tulee puskamaisia ja niitä pitää raivaussahan kanssa muotoilla. Ilman vähintään kerran vuodessa tehtävää Trico-käsittelyä puut eivät varmasti pääse hirviltä turvaan. Puuntuottajasta on tullut puutarhuri, jonka pitää hoitaa puita yksitellen.”
Huupponen ei hyväksy sitä usein metsänomistajalle tarjottavaa selitystä, että vioittuneet puut kuitenkin poistetaan harvennuksessa, joten vahinko on pieni.
”Harvennuksessa metsänomistajalla itsellä pitää olla mahdollisuus valita, mitä puita kasvatetaan. Päätehakkuuvaiheessa esimerkiksi viisikymmentä kappaletta hirven vioittamia koivun tyviä tarkoittaa, että saman verran tukkikuutioita jää saamatta.”
Systeemi uusiksi ”paskamyrskyä” pelkäämättä
Huupposen mukaan nykyiseen hirvipolitiikkaan on pakko saada muutos, mikäli järkevän metsätalouden harjoittaminen sekä hiilinielut halutaan turvata.
”Metsästäjät tekevät hyvää työtä, mutta pelisäännöt ovat hukassa. Nyt viimeistään pitäisi muuttaa systeemi totaalisesti. Yksi vaihtoehto voisi olla, että hirviluvat kiintiöitäisiin kiinteistökohtaisesti maanomistajille, joille metsästysoikeuskin kuuluu.”
Huupponen sanoo kokemuksesta tietävänsä, että kun metsästykseen esitetään muutoksia, nousee asiasta aina valtava ”paskamyrsky.” Silti asiaa ei pidä Suomessa enää Huupposen mielestä väistellä.
”Puuntuottaminen ei ole harrastus, metsästys sen sijaan on. Mitä tapahtuisi, jos jonkun lajin harrastaja kävisi esimerkiksi repimässä sijoitusasunnosta tapetit joka vuosi?”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jossain on toiminut aitaaminen leveällä huomio nauhalla, mieluummin 2-kertaisena. Siihen täytynee itsekin tukeutua syksyllä.
Asiallinen haastattelu.
Minullekin tehtiin sellainen ”alustava” hirvituhotarkastus. Käytiin viidellä tuhokuviolla. Yhdellä kuviolla syödyt taimet oli liian pieniä, toisella kuviolla kalutut kuuset liian isoja, kolmannella kuviolla lähtöpuusto liian alhainen, neljännellä kuviolla jäävä (=vioittumaton) puusto liian tiheä, viidennellä kuviolla jäävässä puustossa oli riittävästi hieskoivua ja haapaa.
Näinollen maksetut hirvituhokorvaukset ei lainkaan korreloi todellisten vahinkojen kanssa.
Olen samaa mieltä haastateltavan kanssa, että jonkinlainen ”remontti” tähän ongelmaan pitää saada.
No minusta vähän väärä vertaus tuo tapettien repiminen. Tuon jutun perusteella kaikki hirvet pitäisi tappaa pois.
Sukupolvi tekee yhden päätehakkuun kuviolle, mahdollisesti harvennuksen. Koivu ottaa kyllä tilansa, jopa ilman istutusta. On ahdistavaa itselle laukata kuviolla viikottain kauhistelemassa.,