Saarimetsä joutui kiinteistöverolle

Verotuksen oikaisulautakunnan mielestä saaressa olevasta metsätilasta saa periä kiinteistöveron. Ratkaisu yllätti jopa verohallinnon asiantuntijan.

Verottajan tulkinta saaressa sijaitsevasta metsästä voi tuottaa yllätyksen. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Turun eteläisessä saaristossa sijaitsevan metsän äskettäin perinyt metsänomistaja huomasi, että seitsemän hehtaarin metsätilasta ja sen naapurustossa olevista metsätiloista oli vuosia peritty kiinteistöveroa, vaikka metsätalousmaa on lain mukaan vapautettu kiinteistöverosta.

Metsänomistaja vaati verovalituksessaan kiinteistöveron poistamista. Saatteeksi liitettiin tieto tehdyistä metsänhoitotöistä, metsäsuunnitelmasta ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä sekä juuri teetetystä yli 700 kuutiometrin leimikosta.

Valtaosin tila oli kaavoitettu maa- ja metsätalouden käyttöön, loppuosa oli virkistysaluetta. Rakennusoikeutta tilalla ei kaavan mukaan ole. Pellot on metsitetty 1960-luvulla.

Vastoin odotuksia verotuksen oikaisulautakunta kumosi valituksen:

”Ottaen huomioon kiinteistön sijainnin saaressa, verovelvollisen vapaa-ajan asunnon sijainnin sekä sen ettei kiinteistöltä ole saatu puun myyntituloa, verotuksen oikaisulautakunta hylkää vaatimuksen.”

Verolainsäädännön mukaan maatilat – joita myös puhtaat metsätilat ovat – on vapautettu kiinteistöverosta. Niiden pinta-alaa ei laissa ole määritelty, mutta vallitsevan käytännön mukaan maatilan vähimmäispinta-alana on Etelä-Suomessa pidetty kahta hehtaaria.

Omistajan vapaa-ajan asunto on naapuritilalla.

Hallinto-oikeuden ratkaistavaksi

Ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallinnosta pitää oikaisulautakunnan päätöstä yksittäistapauksena, josta hänen mukaansa voi valittaa hallinto-oikeuteen.

”Metsä ja maatalousmaa on kiinteistöverolaissa erikseen säädetty verovapaaksi”, hän selventää.

Pilhjertan mukaan ratkaiseva kysymys on, onko saaressa varsinaista metsämaata.

”Ja jos kerran on peltoa metsitetty ja metsäsuunnitelma olemassa ja suuri leimikkokin teetetty, niin kyllä minusta vaikuttaisi, että kyse on metsämaasta.”

Metsänomistaja on ilmoittanut valittavansa oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasen tärkeintä tällaisessa valituksessa on osoittaa, että tilalla harjoitetaan metsätaloutta.

”Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yksikin tehty puukauppa voi riittää osoitukseksi metsätalouden harjoittamisesta.”

Julkaistu Metsälehdessä 10/2020

Kommentit (1)

  1. Uskon, että hallinto-oikeudesta tulee päätöksenä verotuksen kumoava ratkaisu. Niin selvältä asia mielestäni näyttää.

Metsänomistus Metsänomistus