Sellubuumi lisännyt puuvirtoja Virosta ja Latviasta

Vientikiintiöt ovat hillinneet puun tuontia Venäjältä Suomeen.

Sahahakkeen tuontimäärä kasvoi viime vuonna 16 prosenttia. Hake menee sellukattilaan sekä energiakäyttöön. (Kuvaaja: Risto Puranen)

Puun tuonti Virosta ja Latviasta on kasvanut ja Venäjän osuus puun tuonnista aavistuksen pienentynyt viimeisten parin vuoden aikana, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Viime vuonna raakapuuta tuotiin runsaat 11 miljoonaa kuutiota, josta peräti noin viidennes tuli Virosta ja Latviasta. Lisäksi puuta on alettu tuoda myös Puolasta.

Taustalla on sellun hyvä menekki maailmalla sekä havukuidun tarve, Luken tutkija Jussi Leppänen kertoo.

”Venäjällä on WTO-sopimuksen asettamat vientikiintiöt ja tullitasot havukuidulle. Itämeren altaan maista havukuitua sen sijaan on ollut mahdollista tuoda.”

Myös koivukuidun tuontimäärät Virosta ovat lähes tuplaantuneet ja Latviasta liki seitsenkertaistuneet tämän vuoden tammi-kesäkuussa verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2017. Venäjältä tuleva koivukuidun määrä on pysynyt liki samana.

”Puuntuonti useammasta maasta vähentää yhden maan riippuvuuteen liittyvää riskiä. Venäjällä on kuitenkin tarkoitus kehittää omaa metsäteollisuutta. Sieltä voi tulla nopeita päätöksiä”, arvioi PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.

Puun vienti lisääntynyt

Kysyntä on nostanut puun hintaa Baltiassa. Miksi kallista puuta tuodaan eikä osteta kotimaasta? Leppäsen mukaan tälle on kaksi selitystä.

”Sahatavaramarkkina on hiipunut. Sahahaketta saadaan vähemmän Suomesta eikä kuitupuuta tule päätehakkuista samalla tavalla kuin aikaisemmin.”

Toinen syy on, että pääosa raaka-aineesta halutaan saada kohtuuhintaan. Tällöin pienestä marginaalierästä pystytään maksamaan korkeita hintoja. Ja kun se ostetaan ulkomailta, ehkäistään puumarkkinoiden ylikuumentumista kotimaassa.

Toisaalta kotimaista puuta myös viedään aikaisempaa enemmän.

”Sellubuumi ei ole pelkästään meillä. Toiset maat, Ruotsi ja Saksa, ovat lisänneet raakapuun ostoja Suomesta”, Leppänen kertoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 6/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa